Systeeminen työote

Tervetuloa opiskelemaan systeemisestä työotteesta! Tämän moduulin rakenne poikkeaa muista Osaamispuun moduuleista siten, että tämän moduulin kaikki osiot muodostavat yhden oppimiskokonaisuuden. Suosittelemme siis tutustumaan kaikkiin osioihin riippumatta siitä, minkälaisessa kontekstissa itse työskentelet lasten, nuorten tai perheiden kanssa.

Systeeminen työote perustuu systeemiseen ajattelutapaan, jossa lapsen tai perheen elämää tarkastellaan kokonaisuutena. Kaikki lapsen elämän osa-alueet ja ihmiset muodostavat systeemin, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi yksilön oirehtimisen nähdään johtuvan elinympäristön vuorovaikutussuhteista, jolloin oireisiin pyritään vaikuttamaan tarkastelemalla koko systeemiä ja sen muutostarpeita.

Myös yksilön elämässä mukana olevat aikuiset, kuten koulun tai lastensuojelun ammattilaiset, nähdään osana yksilön systeemiä. Systeemisessä työotteessa lapsen edun ja hyvinvoinnin tukemisen nähdään vaativan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaisilta monialaista yhteistyötä, jotta lapsen ja perheen tilanteesta saadaan kokonaisvaltaisempi ymmärrys.

Voit pitää mielessäsi seuraavat pohdintakysymykset tutustuessasi moduulin osioihin:

  • Minkälaisia yhtymäkohtia löydät oman työyhteisösi toimintatavoista suhteessa systeemiseen työotteeseen? Entä miten työyhteisösi toimintatavat eroavat systeemisestä työotteesta?
  • Minkälaisia vaikutuksia systeemisellä työotteella voi olla lasten, nuorten ja/tai perheiden hyvinvointiin?
  • Minkälaista lisäarvoa systeeminen ajattelutapa voisi tuoda omaan työyhteisöösi? Entä minkälaisia haasteita systeemiseen työotteeseen liittyy?
  • Minkälainen käsitys sinulle muodostui moniammatillisen yhteistyön merkityksestä lasten, nuorten ja perheiden tilanteen tukemisessa?

Moduulin lopusta löydät koottuna systeemistä työotetta käsittelevää lähdekirjallisuutta.

Innostu ja opi aiheesta

Video: Lyhyt esittely systeemisestä toimintamallista lastensuojelussa

Mitä on systeeminen lastensuojelu ja mihin sitä tarvitaan? Katso lyhyt esittely systeemisestä toimintamallista lastensuojelussa.

Videota katsoessasi voit pohtia yksin tai (mahdollisuuksien mukaan) yhdessä seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä systeeminen työote vaatii palvelujärjestelmältä ja työntekijöiltä?
  • Mitä hyötyä systeemisen työotteen käytöstä on asiakkaalle ja työntekijöille?

Video on toteutettu LUMO-hankkeessa ja julkaistu hankkeen luvalla.

Videon käsikirjoitus: Marika Huupponen & Reetta Salmi
Kuvitus: Johanna Lehtomaa
Editointi: Taru Paavolainen
Musiikki: www.bensound.com

Kehitä osaamista avoimesti verkossa

Systeemisyys: mitä sillä tarkoitetaan ihmissuhdetyössä?

Mitä systeemisyydellä tarkoitetaan ja missä sen teoreettiset juuret ovat? Mitä on systeeminen ajattelu ja mitä se tarkoittaa ihmissuhdetyössä ja vuorovaikutustilanteissa? Miten systeemisyys liittyy mm. ratkaisukeskeisyyteen, dialogisuuteen, reflektiivisyyteen ja moniammatilliseen yhteistyöhön?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi

  • Pohdi, mitä hyötyä systeemisestä ajattelusta voisi olla työssäsi tai toiminnassasi lasten ja perheiden kanssa?
  • Reflektoi omaa toimintaasi, puhetta ja elekieltä jossakin vuorovaikutustilanteessa. Mitä huomioita teit itsestäsi osana systeemiä?

 

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeemisessä lastensuojelussa asiantuntijan ei nähdä tarkkailevan asiakkaan tilannetta ulkopuolelta, vaan hänet nähdään osana asiakkaan systeemiä. Mitä työntekijältä odotetaan systeemisessä lastensuojelussa? Entä miten systeemisyys näyttäytyy lastensuojelun asiakkaalle?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten suhde asiakkaaseen muodostuu systeemisessä lastensuojelussa?
  • Minkälainen asiakkaan kokemus on systeemisessä lastensuojelussa verrattuna perinteiseen lastensuojeluun?
  • Minkälainen merkitys reflektiivisellä tai fyysisellä tilalla on systeemisyyden näkökulmasta?
  • Minkälaisia haasteita systeemiseen lastensuojeluun liittyy työntekijän näkökulmasta?

 

SISÄLTÖ: Jaana Kivistö (Vantaan lastensuojelu), Julia Fagerström (Salon lastensuojelun avohuolto) ja Oona Ylönen (Turun yliopisto)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Systeeminen työote kouluissa

Peruskoulu on lasten ja nuorten tärkeä kasvuyhteisö, jonka tehtävänä on sekä mahdollistaa oppiminen että tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Systeeminen työote peruskoulussa voi auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia ja mahdollistaa myös hyvän kasvun tukemisen.

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Millä keinoilla koulu voi parhaiten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia?
  • Miten systeemisellä työotteella voidaan tukea koulun hyvinvointityötä?

 

SISÄLTÖ: Anna-Kaisa Lindquist ja Sirpa Harinen (Herttoniemenrannan ala-asteen koulu), Clara Lindqvist ja Tuomas Anttila (Grundskolan Norsen), Leena Liusvaara ja Hannele Houston (Ressun peruskoulu), Päivi Petrelius (johtava asiantuntija)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä

Vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapseen ja koko perheen vuorovaikutussuhteisiin monilla tavoin. Sairauteen voi liittyä myös väärinymmärryksiä perheen sisällä, jos vanhemman asioista ei puhuta selkeästi. Kuntoutuksen ammattilaisilla on tärkeä rooli tarjota tukea ja työkaluja koko perheen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Perheet eivät kuitenkaan aina ole tietoisia siitä, minkälaisia tukitoimia heidän on mahdollista saada.

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä systeemisyys tarkoittaa kuntoutuksen näkökulmasta?
  • Miten vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa hänen kykyynsä toimia vanhempana?
  • Miten vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapseen?
  • Miten kuntoutuksen asiantuntija voi ottaa huomioon sairastuneen henkilön koko perheen tilanteen ja tukea koko perhettä?
  • Mikä merkitys moniammatillisella yhteistyöllä on koko perheen tilanteen tukemisessa?

 

SISÄLTÖ: Timo Teräsahjo (Aivoliitto), Marjaana Raukola-Lindblom ja Minna Vanhala-Haukijärvi (Turun yliopisto)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Lapsen turvallisuuden tunne on yksi hänen perusoikeuksistaan ja keskeinen osa hänen etuaan. Lapsen edun arvioiminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Mitä lapsen edun arviointi tarkoittaa käytännön työssä? Mikä merkitys perhekeskeisyydellä on systeemisessä työotteessa?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten lapsen edun huomioiminen näyttäytyy omassa työssäsi?
  • Mitä perhekeskeisyyden toteutuminen vaatii työntekijältä ja/tai esimieheltä?
  • Miksi työntekijän on tärkeää reflektoida omia tunteitaan ja kokemuksiaan, jotka heräävät lapsen ja perheen kanssa työskentelyssä?

 

SISÄLTÖ: Marjo Oinonen ja Anna Kouvo (Perhekuntoutuskeskus Lauste) sekä Sari Ahlqvist-Björkroth (Turun yliopisto)

TEKNINEN TOTEUTUS: Petra Heikkinen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Ihmisyyden ytimessä: Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä

Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelemisessä on tärkeää, että ammattilaisen kohtaamat ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Kohtaamisella on tärkeä merkitys turvallisen ja toimivan vuorovaikutussuhteen luomisessa, mutta myös hoidon jatkuvuudella voidaan tukea suhdeperustaisuutta ja turvallisuuden kokemuksia.

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten suhdeperustaisuus näkyy omassa työssäsi?
  • Mitä turvallisuuden tunteen luominen ja ylläpitäminen vaatii perheen kanssa työskentelyltä?
  • Minkälainen merkitys ei-tietämisellä on systeemisessä työotteessa?
  • Minkälainen merkitys jatkuvuudella on lasten ja perheiden kanssa työskenneltäessä?
  • Miten jatkuvuuden eri ulottuvuudet toteutuvat omassa työssäsi?
  • Minkälainen merkitys kohtaamisella on asiakassuhteen luomisessa?
  • Miten suhdeperustaisuutta ja jatkuvuutta voi ylläpitää päivittäisessä työssä lasten, nuorten ja perheiden kanssa?

 

SISÄLTÖ: Outi Abrahamsson (perhepsykoterapeutti), Saija Westerlund-Cook, Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen (Turun yliopisto)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TEKNINEN TOTEUTUS: Petra Heikkinen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä

Systeemisessä työotteessa sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja sivistysalojen ammattilaiset nähdään osana lapsen systeemiä. Näiden ammattilaisten monialaisella yhteistyöllä voidaan tukea lapsen etua ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten lapsi, nuori tai perhe voi olla aidosti tasavertaisena toimijana moniammatillisessa tiimissä? Mitä tämä edellyttää työntekijältä?
  • Miten moniammatillisessa tiimissä voidaan sopia työnjaosta?
  • Minkälainen merkitys ei-tietämisellä on moniammatillisessa yhteistyössä?
  • Mitä haasteita moniammatilliseen työskentelyyn voi liittyä työntekijän näkökulmasta?
  • Miten lapsi, nuori tai perhe voi hyötyä moniammatillisesta tiimistä?
  • Miten johtamisella voidaan tukea moniammatillista työskentelyä?

 

SISÄLTÖ: Sari Ahlqvist Björkroth, Veera Niemi, Marjaana Raukola-Lindblom ja Jaanet Salminen (Turun yliopisto)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Kohtaaminen keskiössä – nuoret hoivaajat systeemisyysnäkökulmasta

Nuoret hoivaajat ovat alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat vanhempaansa, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Voit tutustua nuoriin hoivaajiin tarkemmin täällä.

Nuorten hoivaajien ja heidän perheidensä tukemisessa on tärkeää kiinnittää huomiota kohtaamiseen, luottamuksen rakentamiseen ja perheen tilanteen puheeksi ottamiseen. Miten systeemistä ja suhdeperustaista viitekehystä voidaan soveltaa käytäntöön sairastuneiden vanhempien ja heidän lastensa tukemiseksi?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten systeeminen työote voi auttaa tukemaan nuoria hoivaajia ja heidän perheitään?
  • Miten sairaan vanhemman kanssa voidaan ottaa lapset puheeksi? Miksi lasten puheeksi ottaminen on tärkeää? Milloin puheeksi ottaminen tulisi tehdä?
  • Mitä asioita voisit itse huomioida kohdatessasi nuoria hoivaajia tai heidän perheenjäseniään?
  • Minkälaisia tiedonkulun haasteita olet kohdannut moniammatillisessa yhteistyössä? Miten tiedonkulkua voitaisiin edistää?

 

Jaksossa mainitut työmenetelmät:
Lapset puheeksi: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/
Handle with care: www.acf.hhs.gov/blog/2020/07/handle-care 

Podcast on osa MOOC-opintojaksoa Nuoret hoivaajat 3: Lapsen ja perheen tukeminen (2 op)

 

SISÄLTÖ: Kirsi Hokkila (Joensuun seudun omaishoitajat ry), Saija Westerlund-Cook (Folkhälsan), Mikko Vauhkonen (Joensuun kaupungin hyvinvointipalvelut) ja Mikko Raudaskoski (SiunSoten palliatiivinen keskus)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Yhteenveto ja lähdekirjallisuus

Kun olet tutustunut kaikkiin tämän moduulin osioihin, palauta mieleesi moduulin alussa esitetyt pohdintakysymykset. Muuttuivatko käsityksesi systeemisestä työotteesta? Entä jäikö jokin askarruttamaan?

Jos jäit kaipaamaan lisätietoa systeemisestä työotteesta, niin alle on listattu aihetta käsittelevää lähdekirjallisuutta. Kaikki tämän moduulin podcastit ovat osa ”Systeeminen työote lasten, nuorten ja perheiden kanssa, 2 op” verkko-opintojaksoa.

Lähteitä

Moniammatillisuus:

Laitila, H., Lunkka, N. & Suhonen, M. 2020. Asiakaslähtöisyys lapsi- ja perhepalveluiden moniammatillisessa verkostoyhteistyössä vanhempien kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 57(1), 3-16.

Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press, sivut 215-240.

MOOC: Monitoimijaisen lapsi- ja perhepalveluosaamisen perusteet 2 op.

Systeeminen lastensuojelu:

THL. Systeeminen toimintamalli lastensuojelussa.

Petrelius, P., Yliruka, L. & Miettunen, N. 2021. Systeemisiä kokeiluja – kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL, Työpaperi 7/2021.

Fagerström, K. 2016. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. THL, Työpaperi 42/2016.

Systeemisyys kouluissa:

Suhola, T. 2017. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö oppilashuollossa: oppilashuoltoprosessi systeemisenä palvelukokonaisuutena. Väitöskirja, Lappeenranta University of Technology.

Petrelius, P., Carpén, K., Savola, K., Erkkilä-Wahtera, T., Asell, M. & Häyhä, M. 2021. Systeemisyys ja suhdeperusteisuus koulujen hyvinvointia tukevassa työssä – kokemuksia yhteisöllisen valmennusmallin pilotoinnista. Teoksessa P. Petrelius, L. Yliruka & N. Miettunen (toim.) Systeemisiä kokeiluja – kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL, Työpaperi 7/2021, sivut 212-223.

Johtaminen:

Perälä, M.-L., Halme, N. & Nykänen, S. 2012. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittava johtaminen. THL, opas 19/2012.

Hujala, A., Mustonen, E., Klinga, C., Lammintakanen, J., Laulainen, S. & Taskinen, H. 2020. Integroiva johtaminen. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press, 131-149.

Jokinen, L., Stenvall, E. & Palsanen, K. 2018. Perheiden tarpeista lähtevän auttamistyön johtaminen. Teoksessa P. Petrelius & P. Eriksson (toim.) Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Helsinki: THL, sivut 221–229.

Suorita avoimen yliopiston opintoja

Systeeminen työote lasten, nuorten ja perheiden kanssa, 2 op

Systeeminen työote lasten, nuorten ja perheiden kanssa 2 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää systeemisen työotteen tutkimukseen perustuvat teoreettiset perusperiaatteet, ymmärtää lapsen edun ensisijaisuuden ja ymmärtää monialaisen systeemisen työotteen merkityksen lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa sekä ammattilaisten työskentelyssä.