Perheet ja vanhemmuuden tuki

Perhe on lapsen ensimmäinen ja tärkein kasvu- ja kehitysympäristö. Lapsen perhetilanteen ja koko perheen huomioiminen tukevat lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Jokaiselle lapselle on tärkeää, että hänen perheensä tunnistetaan ja hän voi olla perheestään ylpeä.

Katso video:

Videon katsottuasi pohdi itsenäisesti tai – jos mahdollista – keskustele yhdessä muiden kanssa

• Mikä on perhe? Millaisia uusia perheen määritelmiä opitte?
• Miksi on tärkeää huomioida perheiden monimuotoisuus?
• Millä tavoin voit tehdä näkyväksi perheiden monimuotoisuutta omassa työssäsi? Kirjaa ylös 5 konkreettista asiaa.

Voit syventää osaamistasi perheiden tukemisesta, tuen tarpeista sekä hyvinvoinnista tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim.) 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kanste, O., Halme, N. & Perälä, M.-L. 2016. Viidesluokkalaisten oppilaiden vanhempien näkemyksiä hyvinvoinnista, palveluista ja kouluyhteisöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 1/2016.
• Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 10/2019. Raportista löytyy tietoa perheiden hyvinvoinnista, vanhempien jaksamisesta ja perheiden tuen tarpeista.

SISÄLTÖ: Monimuotoiset perheet -verkosto

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Turun yliopiston Sote-akatemia

TUOTANTO: Monimuotoiset perheet -verkosto, Turun yliopiston Sote-akatemia

Suomalaisista perheistä noin joka kolmas on monimuotoinen, ja jokainen lasten ja nuorten kanssa työskentelevä kohtaa työssään monimuotoisia perheitä. Perheiden kohtaamisella sekä luottamuksen rakentamisella on ratkaiseva merkitys siinä, kokevatko perheet saavansa tarvitsemaansa apua. 

Katso video:

Videon katsottuasi pohdi itsenäisesti tai – jos mahdollista – keskustele yhdessä muiden kanssa

• Mitkä asiat ovat videon perusteella hyvän kohtaamisen esteitä?
• Miten voitte purkaa näitä esteitä toimiessanne perheiden kanssa?

Voit syventää osaamistasi lisää perehtymällä seuraaviin lähteisiin:

• Monimuotoiset perheet -verkosto. 2016. Monimuotoiset perheet nyky-yhteiskunnassa. 5 op – Opettajan opas sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Oppaasta löytyy tietoa erilaisista perheistä, heidän kohtaamistaan haasteista sekä monimuotoisten perheiden kohtaamisesta.
• Talja, T., Rantanen, A., Koivisto, A.-M., & Joronen, K. 2019. Itsearvioitu masennusoireilu ja elämäntapahtumat 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (3).
• Ruohio, H. 2016. Suomalaiset kansainvälisesti adoptoidut. Perheeseen ja kansaan kuuluminen. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 119. Väitöskirja.
• Adoptioperheet ry:n opas. 2018. Adoptoitu lapsi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
• Rissanen, A. 2016. Perhemuodon yhteys nuorten hyvinvointiin ja riskikäyttäytymiseen. Erityistarkastelussa vuoroasuminen. Yhteiskuntapolitiikka 81 (3), 247-258.
• Hyväluoma, J. 2010. Moninkertaisia onnenhetkiä ja arjen haasteita – Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia perheen hyvinvoinnista. Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto.
• Castrén, A.-M. 2020. Ei vain sinun, minun tai meidän ero. Blogikirjoitus: Perheyhteiskunta. Blogikirjoituksesta löytyy myös useita linkkejä eroa käsitteleviin tutkimusartikkeleihin.
• Lehto, S. 2019. Lapsettomuus jättää pysyvän jäljen. Blogikirjoitus: Perheyhteiskunta. Kirjoitus perustuu väitöskirjaan: Lehto, S. 2020. Pitkä matka äidiksi – narratiivinen tutkimus äitiyden rakentumisesta tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen jälkeen. Jyväskylän yliopisto.

SISÄLTÖ: Monimuotoiset perheet -verkosto

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Turun yliopiston Sote-akatemia, Monimuotoiset perheet -verkosto

TUOTANTO: Monimuotoiset perheet -verkosto, Turun yliopiston Sote-akatemia

Sateenkaariperheet

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi kokee kuuluvansa seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperheiden perhemuodot ovat moninaisia, ja myös vanhemmuus voi toteutua usealla eri tavalla.

Perehdy aiheeseen katsomalla videot.

Katsottuasi videot pohdi seuraavia asioita:

• Miten videot muuttivat käsitystäsi sateenkaariperheistä? Mitä uusia käsitteitä opit?
• Mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon sateenkaariperheiden kohtaamisissa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Aarnio, Kia, Kallinen, Kati, Kylmä, Jari, Solantaus, Tytti & Rotkirch, Anna. (2017). Sateenkaariperheiden  lasten ja nuorten  hyvinvointi ja kokemukset. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 62/2017.
• Aarnio, Kia, Kylmä, Jari, Solantaus, Tytti & Rotkirch, Anna. (2018). Sateenkaariperheiden vanhemmat. Kokemuksia lasten hyvinvoinnista, perhesuhteista ja tuen saannista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 63/2018. Helsinki: Väestöliitto.

SISÄLTÖ: Sateenkaariperheet ry

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Sateenkaariperheet ry, Turun yliopiston Sote-akatemia, Monimuotoiset perheet -verkosto

Mitä ovat erilaiset kasvatustyylit ja -käytänteet? Miten rajoittaminen ja erityisesti palkitseminen vaikuttavat nuoren motivoitumiseen? Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus ja mistä vanhemmuuteen voi saada tukea?

Perehdy aiheeseen blogissa

Murrosikäisen vanhemmuus – Helpommin sanottu kuin tehty!

Tekstin luettuasi pohdi, miten voit omassa työssäsi tukea perheitä erityisesti kasvatuskäytänteiden ja riittävän hyvän vanhemmuuden näkökulmasta. Entä miten perheiden palveluja voisi näistä näkökulmista kehittää? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus on tehnyt info- ja koulutusmateriaalipaketin aiheesta ”stressi ja aivot”.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti ja maksuttomasti ladattavissa linkistä https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/. 

Materiaali lapsiperheille

Lapsiperheille suunnatun opasmateriaalin (kuvitettu opas ja animaatio), ”Lapsen stressi ja aivot”, tarkoituksena on

• lisätä vanhempien tietoutta siitä mitä eroa on tavallisella ja haitallisella, toksisella stressillä.
• millaista lapsen stressi on ja minkälaisia vaikutuksia pitkään jatkuneella stressillä voi olla lapsen aivojen kehitykselle.
• miten perheen stressiä voisi lievittää ja mistä voi tarvittaessa hakea apua.

Materiaalia voidaan

• käyttää keskusteltaessa perheiden kanssa stressistä ja perheiden kuormitustekijöistä.
• esittää esimerkiksi neuvolan aulatelevisiossa.
• näyttää perhevalmennuksissa tai vanhempainilloissa.

Opasvihkosia voi myös tulostaa ja antaa perheille luettavaksi.

Materiaali ammattilaisille

”Lapsiperheiden stressistä – koulutusmateriaali lapsiperheiden kanssa työskenteleville” -tietopaketti sisältää kirjallisen materiaalin (40 sivua) sekä viisi materiaalin keskeisiin teemoihin johdattelevaa videota. Videot ovat lyhyitä ja niiden tehtävänä on avata aina kulloinkin käsiteltävää aihetta sekä herättää keskustelua työyhteisössä. Videoissa hyödynnetään sekä asiantuntijapuheenvuoroja että animaation kautta esitettyjä tieto-osioita esimerkiksi stressin fysiologisista vaikutuksista.

Materiaalia voidaan yksikkökohtaisesti hyödyntää esimerkiksi sisäisissä koulutuksissa tai vaikka osastotunneilla.

Tarvittaessa FinnBrainin työntekijöiltä ja tutkijoilta saa apua, voimme yhdessä miettiä parhaita materiaalin hyödyntämistapoja sekä koulutuksen toteuttamistapoja. Yhteydenotot: tutkimushoitaja Anna Takatupa (anna.takatupa@utu.fi) tai psykologi-tutkija Eeva-Leena Kataja (eeva-leena.kataja@utu.fi).

Onko synnytys synnyttävän perheen merkitsevä elämäntapahtuma vai sairaalan tai ammattilaiskäytäntöjen hallinnassa oleva prosessi? Minkälaista kamppailua tässä käydään? Miten synnyttäjän itsemääräämisoikeus toteutuu?

Kuva: Unplash.

Perehdy aiheeseen podcastissa, jossa aiheesta keskusteluvat kätilö ja TtM-opiskelija Minna Richards ja sosiaalisen hyvinvoinnin dosentti Kaisa Kuurne.

Tämän jälkeen pohdi:

• Miten raskaana olevien, synnyttäjien, vanhempien ja perheiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja asiakasosallisuutta voitaisiin edistää ja tukea omassa työssäni ja työorganisaatiossani?
• Millaisena koen omat vahvuuteni ja vaikutusmahdollisuuteni työympäristössäni ja asiakas- ja potilas kontakteissani?
• Millaisia vallankäytön elementtejä tunnistan omassa työssäni ja työorganisaatiossani?
• Mitä tunteita ja ajatuksia podcast ja materiaalit minussa herättivät?

SISÄLTÖ: Minna Richards (TtM-opiskelija, Turun yliopisto), Miia Tuominen ja Jaanet Salminen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TEKNINEN TOTEUTUS: Minna Richards ja Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä ja vanhempien voimavarojen vahvistamisessa. Jokaisessa perheessä on sekä voimavaroja antavia tekijöitä että kuormittavia tekijöitä. Voimavaralähtöisillä menetelmillä pyritään lisäämään vanhempien tietoisuutta omista voimavaroistaan sekä vahvistamaan niitä.

Kuva: Hollie Santos, Unsplash

Tähän osioon on koottu materiaalia, jossa tutustutaan voimavaraistumiseen ja mentalisaatioon sekä esitellään voimavaralähtöisiä menetelmiä vanhemmuuden tukena. Tutustu materiaaleihin ja pohdi samalla seuraavia kysymyksiä:

• Mitä vanhempien ja lapsiperheiden voimavaraistumista tukevia työ- ja toimintamenetelmiä tunnet ja koet hallitsevasi?
• Mitä voimavaraistumisella tarkoitetaan?
• Mitkä ovat voimavaraistumista tukevan keskustelun tunnusmerkit?
• Mitä hyötyä on voimavaroja ja vahvuuksia suosivasta näkökulmasta kohdatessasi vanhempia ja lapsiperheitä?
• Miten vanhempien mentalisaatiokykyä voisi tukea ja vahvistaa vauvaperhearjen helpottamiseksi?

Materiaalit

• Ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat (THL)
• Vauvaperheen arjen voimavarat (THL)
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2016. Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen.
• Mielenterveystalo 2021. Verkkosivusto: https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/vanhemmille/vanhemmuuden_tuki/Pages/default.aspx.
• Kasvuntuki 2021. Varhaisen tuen tietolähde. Verkkosivusto: https://kasvuntuki.fi/menetelmat-ilmiot/menetelmat/.
• Hermansson E., Mårtensson L. 2011. Empowerment in the midwifery context – a concept analysis. Midwifery 27 (6), 811-816.
• Nieuwenhuijze M., Leahy-Warren P. 2019. Women’s empowerment in pregnancy and childbirth: A concept analysis. Midwifery 78, 1-7.
• Nur Arina Liyana Amin, Wilson W.S. Tam, Shefaly Shorey. 2018. Enhancing first-time parents´self-efficacy: A systematic review and meta-analysis of universal parent education interventions´efficacy. International Journal of Nursing Studies 82, 149-162.
• Virtanen H., Leino-Kilpi H., Salanterä S. 2007. Empowering discourse in patient education. Patient Education & Councelling 66(2), 140-146. (Liitä pdf)
• Vuorenmaa, M., Perälä, M.-L., Halme, N., Kaunonen, M., and Åstedt-Kurki, P. 2016. Associations between family characteristics and parental empowerment in the family, family service situations and the family service system. Child: Care, Health and Development, 42: 25– 35.

SISÄLTÖ: Minna Richards (TtM-opiskelija), Turun yliopisto, Miia Tuominen, Jaanet Salminen ja Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Avoin verkko-opintojakso (MOOC) Osaaminen perhekeskuksissa (1 op) on opiskeltavissa DigiCampus-alustalla. Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua avoimen yliopiston opiskelijaksi Turun yliopiston avoimeen yliopistoon ja maksaa opintomaksu. Avoin yliopisto myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• ymmärtää perhekeskustoiminnan kehitysvaiheita, pääperiaatteita ja tavoitteita sekä niiden edellyttämää toimintakulttuurin muutosta
• tuntee keskeisimmät perhekeskusten toimintaa ohjaavat normit, suositukset ja kansalliset strategiat
• tunnistaa perhekeskusverkoston toimijat ja oman roolinsa verkostossa

Sisältö

1. Lapsi- ja perhelähtöinen toiminta ja varhainen tuki.
2. Perhekeskustoimintaa ohjaavat normit, suositukset ja kansalliset strategiat.
3. Monitoimijainen yhteistyö ja jaettu asiantuntijuus perhekeskustoiminnassa.

Laajuus
1 op

Suoritustavat
Opintojakson oppimisympäristössä oleviin aineistoihin tutustuminen itsenäisesti. Itsenäisesti suoritettava sähköinen monivalintatentti.

Arviointi
Hyväksytty/Hylätty

Perhe, kasvatus ja yhteistyö, 5 op /  Family, Education and Cooperation ECTS

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• on perehtynyt perheen merkitykseen lapsen kehityksessä, kasvussa ja oppimisessa.
• ymmärtää perheen ja vanhemmuuden muotoutumisen aika- ja paikkasidonnaisuuden sekä tunnistaa vanhemmaksi tuloon liittyvät ilmiöt sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
• tuntee keskeiset perhettä ja kasvatusta koskevat teoriat.
• kykenee tarkastelemaan perhettä eri tieteiden näkökulmasta.
• ymmärtää perheen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen ja oman roolinsa yhteistyössä.
• osaa tarkastella vanhemmuuden rakentumista ja vanhemmuuden tukemista silloin, kun lapsella on vamma, pitkäaikaissairaus tai muu kehityksellinen riski.
• ymmärtää erilaisen lapsen perheen arkipäivään ja vanhemmuuteen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja malleja sekä osaa soveltaa niitä myös käytännössä.