Lasten ja perheiden erityiset tuen tarpeet

Kehitä osaamista avoimesti verkossa

Lasten ja nuorten yksinäisyys

Miten yksinäisyys ja yksinoleminen poikkeavat toisistaan? Mitä ostrakismi tarkoittaa ja miten se linkittyy yksinäisyyden kokemuksiin? Minkälaisia vaikutuksia pitkäaikaisilla yksinäisyyden kokemuksilla voi olla? Miten lasten ja nuorten yksinäisyys eroavat toisistaan? 

Perehdy aiheeseen seuraavien materiaalien avulla.

Niina Junttilan professoriluento:

”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” – yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset.

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n blogikirjoitus:

Yksin vai yksinäinen? – Lasten ja nuorten yksinäisyys

Podcast:

Yksinäisyys

Tutustuttuasi materiaaleihin pohdi

  • millä tavoin tunnistat omassa työssäsi yksinäisyyttä ja miten sitä voi ottaa puheeksi?
  • minkälaisia palveluja tai toimenpiteitä työskentelyalueellasi tulisi kehittää yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin ja podcastin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry., Niina Junttila (Turun yliopisto), Nina Lyytinen (Psykopodiaa podcastin tekijä).

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Miten tukea lasta, kun vanhempi sairastaa syöpää?

Miten vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapseen? Mitkä asiat suojaavat lasta? Mitä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi huomioida?

Perehdy aiheeseen lukemalla materiaali:

Miten tukea lasta, kun vanhempi sairastaa syöpää?

Materiaalin luettuasi:

  • Pohdi kohtaamisia vanhempien kanssa. Millä tavoin voit omalta osaltasi edesauttaa avoimen ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden syntymistä?
  • Mieti oman työsi arkisia tilanteita. Millä käytännön tavoilla voit auttaa lasta selviämään päivästä paremmin?
  • Millaista lisätietoja tai käytännön keinoja tarvitset pystyäksesi tukemaan lasta silloin, kun vanhempi sairastaa syöpää? Mistä voit saada vastauksia kysymyksiisi?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

SISÄLTÖ: Pohjois-Savon syöpäyhdistys ja Pirkanmaan syöpäyhdistys

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus

Lapsen suru

Mitä erityistä on lapsen surussa? Miten lapsi ymmärtää kuoleman? Miten lasta voi tukea surussa?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi:

  • Miksi lapsen surusta on tärkeää puhua?
  • Miten lapsen suru eroaa aikuisen surusta?
  • Millaisia erilaisia tunteita lapsen surun taakse voi piiloutua?
  • Miten kuoleman kokenutta lasta voi tukea?
  • Mistä tietää, milloin lapsi tarvitsee ammattilaisen apua?
  • Miten ammattilainen voi huomioida koko perhettä?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla Surevan kohtaaminen -hankkeen sivuilla olevaan lapsen ja nuoren surua käsittelevään osioon sekä seuraaviin lähteisiin:

SISÄLTÖ: Anne Viitala (Surevan kohtaaminen -hanke), Sirpa Mynttinen (Suomen nuoret lesket ry), Susanna Uittomäki (KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Vaativa erityinen tuki ja moniammatillinen yhteistyö

Vaativaa erityistä tukea oppimiseensa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Näiden vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen vaatii heidän kanssaan työskenteleviltä aikuisilta moniammatillista yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja osaamisen jakamista.

VIP-verkostossa kehitetään lapsille ja nuorille tarjottavaa oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea sekä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Videossa esitellään VIP-kehittämistoiminnan tuloksia ja perehdytään vaativan erityisen tuen käsitteeseen, palveluihin ja toimijoihin. Lisäksi videossa esitellään välineitä moniammatilliseen verkostotyöhön ja tarjotaan tietoa käytöshäiriöistä, kouluakäymättömyydestä, sijoitettujen lasten koulunkäynnistä sekä toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta.

Katso VIP-verkoston video. Video sisältää interaktiivisia pohdintakysymyksiä, lisälähteitä sekä linkkejä, joita klikkaamalla pääset mainituille nettisivuille. Videossa esitellyt lähteet löytyvät myös kootusti tästä pdf-tiedostosta.

 

Videon katsottuasi pohdi:

  • Miten omassa työyhteisössäsi tai kunnassasi on onnistuttu vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemisessa?
    • Minkälaisia ennaltaehkäiseviä tukitoimia on käytössä?
    • Miten näitä käytänteitä voitaisiin kehittää?
  • Miten voitaisiin varmistaa vaativaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen katkeamaton tukiverkosto?
  • Miksi moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli vaativassa erityisessä tuessa?
    • Minkälaista moniammatillisen yhteistyön tulisi olla?
    • Miten moniammatillisissa verkostoissa voidaan rakentaa luottamusta?
    • Miten lapsen osallisuutta voidaan edistää moniammatillisessa yhteistyössä?
    • Miten työorganisaatiossasi tai kunnassasi voitaisiin kehittää moniammatillista yhteistyötä?

 

SISÄLTÖ: Merja Koivisto (ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri) ja Suvi Sankinen (ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri)

PEDAGOGINEN JA TEKNINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf ja Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Vip-verkosto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Opetushallitus (rahoittaja) ja Turun yliopiston Sote-akatemia

MOOC: Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena, 2 op

Avoin verkko-opintojakso (MOOC), Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena (2 op) on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla. Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua Turun yliopiston avoimeen yliopistoon ja maksaa opintomaksu (15 €/op). Avoin yliopisto myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija…

  • tietää nuoret hoivaajat (’young carers’) -ilmiön käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat
  • ymmärtää läheisen vakavan sairauden, vamman tai päihteiden käytön vaikutuksia lapsen tai nuoren elämässä erityisesti hoivan näkökulmasta
  • ymmärtää, millaisia kokemuksia ja kuormitusta läheisen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö aiheuttavat lapselle tai nuorelle
  • tietää, mitä nuorista hoivaajista tiedetään kansainvälisesti ja Suomessa
  • tunnistaa kohderyhmän erityisen tuen tarpeen ja haavoittuvuuden

Opintojakson sisällöt:

  • Vanhemman tai läheisen sairauksien, vamman tai päihteiden väärinkäytön vaikutukset nuoren hoivaajan elämänkulkuun
  • Hoiva käsitteenä ja kokemuksena lapsuuden ja nuoruuden kontekstissa
  • Nuorten empiiriset kokemukset kuormituksesta – kokemus- ja asiakastyöperusteista tietoa nuorten hoivaajien ilmiön näyttäytymisestä nuorten elämänkulussa

Laajuus
2 op

Suoritustavat
Suorittamistapa on monivalintatentti opintojakson DigiCampus-alueella

Oppimateriaalit
Opintojakson kirjallisuus ja muu materiaali

Arviointi
Hyväksytty/Hylätty

Opintojakso on ensimmäinen osa Nuoret hoivaajat -kokonaisuutta, johon kuuluu kolme MOOC:ia (yht. 5 op). Viimeinen MOOC julkaistaan loppuvuoden 2021 aikana.

MOOC: Nuoret hoivaajat 2: Lapsen kehitysympäristöt ja perheen palvelut, 1 op

Avoin verkko-opintojakso (MOOC), Nuoret hoivaajat 2: Lapsen kehitysympäristöt ja perheen palvelut (1 op) on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla. Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua Turun yliopiston avoimeen yliopistoon ja maksaa opintomaksu (15 €/op). Avoin yliopisto myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija…

  • ymmärtää nuorten hoivaajien asemaa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä sekä nuorten hoivaajien palveluihin liittyviä tarpeita ja haasteita
  • tunnistaa oman roolinsa ja vastuunsa nuorten hoivaajien tukemisessa sekä tähän ammattieettisesti velvoittavia seikkoja
  • tiedostaa nuoren oman kehitysympäristön toimijoiden merkityksen nuoren hoivaajan hyvinvoinnille
  • ymmärtää lasten ja nuorten tarpeiden ennaltaehkäisevän huomioonottamisen ja varhaisen tuen merkityksen

 Opintojakson sisällöt:

  • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen työtä ohjaavat periaatteet ja lait nuorten hoivaajien ja heidän perheidensä palveluissa
  • Nuorten hoivaajien systemaattinen huomioiminen osana palvelujärjestelmää, siihen liittyvät haasteet ja huomioimisen merkitys
  • Varhaisen tuen tarpeet ja keinot nuorten hoivaajien ja heidän perheidensä palveluissa

Laajuus
1 op

Suoritustavat
Suorittamistapa on monivalintatentti opintojakson DigiCampus-alueella. Opintojakson suorittaminen on mahdollista sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut ensin hyväksytysti opintojakson ”Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena”.

Oppimateriaalit
Opintojakson kirjallisuus ja muu materiaali

Arviointi
Hyväksytty/Hylätty

Opintojakso on toinen osa Nuoret hoivaajat -kokonaisuutta, johon kuuluu kolme MOOC:ia (yht. 5 op). Kolmas MOOC julkaistaan loppuvuoden 2021 aikana.

Suorita avoimen yliopiston opintoja

Stressi ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Stressi ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

 

Lapsen biopsykososiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op

Lapsen biopsykososiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä.