Lasten ja perheiden erityiset tuen tarpeet

Miten yksinäisyys ja yksinoleminen poikkeavat toisistaan? Mitä ostrakismi tarkoittaa ja miten se linkittyy yksinäisyyden kokemuksiin? Minkälaisia vaikutuksia pitkäaikaisilla yksinäisyyden kokemuksilla voi olla? Miten lasten ja nuorten yksinäisyys eroavat toisistaan? 

Perehdy aiheeseen seuraavien materiaalien avulla.

Niina Junttilan professoriluento:

”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” – yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset.

Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n blogikirjoitus:

Yksin vai yksinäinen? – Lasten ja nuorten yksinäisyys

Podcast:

Yksinäisyys

Tutustuttuasi materiaaleihin pohdi

• millä tavoin tunnistat omassa työssäsi yksinäisyyttä ja miten sitä voi ottaa puheeksi?
• minkälaisia palveluja tai toimenpiteitä työskentelyalueellasi tulisi kehittää yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin ja podcastin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry., Niina Junttila (Turun yliopisto), Nina Lyytinen (Psykopodiaa podcastin tekijä).

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Miten vanhemman sairastuminen voi vaikuttaa lapseen? Mitkä asiat suojaavat lasta? Mitä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulisi huomioida?

Perehdy aiheeseen lukemalla materiaali:

Miten tukea lasta, kun vanhempi sairastaa syöpää?

Materiaalin luettuasi:

• Pohdi kohtaamisia vanhempien kanssa. Millä tavoin voit omalta osaltasi edesauttaa avoimen ja luottamuksellisen keskusteluyhteyden syntymistä?
• Mieti oman työsi arkisia tilanteita. Millä käytännön tavoilla voit auttaa lasta selviämään päivästä paremmin?
• Millaista lisätietoja tai käytännön keinoja tarvitset pystyäksesi tukemaan lasta silloin, kun vanhempi sairastaa syöpää? Mistä voit saada vastauksia kysymyksiisi?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Niemelä, Mika. 2012. Structured child-centred interventions to support families with a parent suffering from cancer: From practice-based evidence towards evidencebased practice – Strukturoidut lapsikeskeiset interventiot syöpäpotilaiden perheiden tukemisessa: Kohti näyttöön perustuvaa käytäntöä. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Oulun yliopisto.
• Lapset puheeksi -menetelmä. Lokikirjat. Toimiva lapsi & perhe -työ. Mieli ry.

SISÄLTÖ: Pohjois-Savon syöpäyhdistys ja Pirkanmaan syöpäyhdistys

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus

Mitä erityistä on lapsen surussa? Miten lapsi ymmärtää kuoleman? Miten lasta voi tukea surussa?

Perehdy aiheeseen podcastissa.

Podcastin kuunneltuasi pohdi:

• Miksi lapsen surusta on tärkeää puhua?
• Miten lapsen suru eroaa aikuisen surusta?
• Millaisia erilaisia tunteita lapsen surun taakse voi piiloutua?
• Miten kuoleman kokenutta lasta voi tukea?
• Mistä tietää, milloin lapsi tarvitsee ammattilaisen apua?
• Miten ammattilainen voi huomioida koko perhettä?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla Surevan kohtaaminen -hankkeen sivuilla olevaan lapsen ja nuoren surua käsittelevään osioon sekä seuraaviin lähteisiin:

• Cohen, Judith A. & Mannarino, Anthony P. 2011: Supporting children with traumatic grief: What educators need to know. School psychology international, 2011-04, Vol.32 (2), p.117-131.
• Uittomäki, Susanna & Mynttinen, Sirpa & Laimio, Anne 2011: Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville. KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Tampere 2011.

SISÄLTÖ: Anne Viitala (Surevan kohtaaminen -hanke), Sirpa Mynttinen (Suomen nuoret lesket ry), Susanna Uittomäki (KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Vaativaa erityistä tukea oppimiseensa tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Näiden vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tukeminen vaatii heidän kanssaan työskenteleviltä aikuisilta moniammatillista yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja osaamisen jakamista.

VIP-verkostossa kehitetään lapsille ja nuorille tarjottavaa oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea sekä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Videossa esitellään VIP-kehittämistoiminnan tuloksia ja perehdytään vaativan erityisen tuen käsitteeseen, palveluihin ja toimijoihin. Lisäksi videossa esitellään välineitä moniammatilliseen verkostotyöhön ja tarjotaan tietoa käytöshäiriöistä, kouluakäymättömyydestä, sijoitettujen lasten koulunkäynnistä sekä toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta.

Katso VIP-verkoston video. Video sisältää interaktiivisia pohdintakysymyksiä, lisälähteitä sekä linkkejä, joita klikkaamalla pääset mainituille nettisivuille. Videossa esitellyt lähteet löytyvät myös kootusti tästä pdf-tiedostosta.

Videon katsottuasi pohdi:

• Miten omassa työyhteisössäsi tai kunnassasi on onnistuttu vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemisessa?
  • Minkälaisia ennaltaehkäiseviä tukitoimia on käytössä?
  • Miten näitä käytänteitä voitaisiin kehittää?
• Miten voitaisiin varmistaa vaativaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen katkeamaton tukiverkosto?
• Miksi moniammatillisella yhteistyöllä on tärkeä rooli vaativassa erityisessä tuessa?
  • Minkälaista moniammatillisen yhteistyön tulisi olla?
  • Miten moniammatillisissa verkostoissa voidaan rakentaa luottamusta?
  • Miten lapsen osallisuutta voidaan edistää moniammatillisessa yhteistyössä?
  • Miten työorganisaatiossasi tai kunnassasi voitaisiin kehittää moniammatillista yhteistyötä?

SISÄLTÖ: Merja Koivisto (ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri) ja Suvi Sankinen (ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri)

PEDAGOGINEN JA TEKNINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf ja Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Vip-verkosto, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Opetushallitus (rahoittaja) ja Turun yliopiston Sote-akatemia

Jopa 15 prosentilla väestöstä on neuropsykiatrisia oireita, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), autismikirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä ja muut tic-häiriöt, kapea-alaiset kehitykselliset oppimisvaikeudet ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Miten olemassa olevat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut vastaavat neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten ja heidän vanhempiensa tarpeisiin?

Perehdy aiheeseen podcastissa, jossa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten äiti kertoo kokemuksistaan palveluista.

Podcastin kuunneltuasi mieti:

• Minkälaisissa tilanteissa kohtaat neuropsykiatrisesti oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan työssäsi?
• Minkälainen merkitys moniammatillisella yhteistyöllä on neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten ja heidän läheistensä tukemisessa?
• Miten palvelujärjestelmää pitäisi kehittää vastaamaan paremmin neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten ja heidän läheistensä tarpeisiin?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Kaittila, A. ym. (2023). Miten neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja heidän perheitään voidaan tukea sosiaalityön keinoin? Kasvun tuki vol. 3 nro 1.
• Lämsä, R., Ahonen, S., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Tuulio-Henriksson, A. (2018). Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluista ja palvelukokemuksista. Teoksessa M. Gissler, M. Kekkonen & P. Känkänen (toim.), Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot –vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 124–135.

SISÄLTÖ: Saila Willberg (väitöskirjatutkija, Turun yliopisto)

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus -hanke (Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)

Avoin verkko-opintojakso (MOOC), Nuoret hoivaajat: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena (2 op) on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla. Opintojaksolle osallistuminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen HAKA- tai Google-tunnuksilla tai Suomi.fi-kirjautumisella.

Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua Turun yliopiston avoimeen yliopistoon ja maksaa opintomaksu. Avoin yliopisto myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija…

• tietää nuoret hoivaajat (’young carers’) -ilmiön käsitteelliset ja teoreettiset lähtökohdat
• ymmärtää läheisen vakavan sairauden, vamman tai päihteiden käytön vaikutuksia lapsen tai nuoren elämässä erityisesti hoivan näkökulmasta
• tietää, mitä nuorista hoivaajista tiedetään kansainvälisesti ja Suomessa
• tunnistaa kohderyhmän sekä sen erityisen tuen tarpeen ja haavoittuvuuden
• ymmärtää nuorten hoivaajien asemaa ja siihen liittyviä haasteita palvelujärjestelmässä

Opintojakson sisällöt:

• Vanhemman tai läheisen sairauksien, vamman tai päihteiden väärinkäytön vaikutukset nuoren hoivaajan elämänkulkuun
• Hoiva käsitteenä ja kokemuksena lapsuuden ja nuoruuden kontekstissa
• Nuorten hoivaajien tuen tarpeet
• Nuoret hoivaajat palvelujärjestelmässä

Stressi ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Lapsen biopsykososiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op

Surevan kohtaaminen – näkökulmia menetykseen ja suruun, 3 op

Opintojakso sopii sekä ammattilaisille ja kaikille surevia henkilöitä kohtaaville.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, mitkä elementit ovat tärkeitä surevan henkilön kohtaamisessa ja millaisia erilaisia surutilanteita voidaan perheessä kohdata. Opiskelija ymmärtää läsnäolon ja kuuntelun merkityksen ja saa keinoja surevan aikuisen ja lapsen kohtaamiseen. Opiskelija ymmärtää, miten suru vaikuttaa ihmisen toimintaan ja miten surun kanssa voi selvitä arjessa eteenpäin. Hän osaa kunnioittaa jokaisen yksilöllistä tapaa surra. Opiskelija osaa pohtia omaa jaksamistaan toimiessaan surevien henkilöiden parissa.

Sisältö: Opintojakson perehdyttää opiskelijaa läsnäoloon ja toimimiseen surevan aikuisen ja lapsen kohtaamisessa. Opintojaksolla käsitellään näkökulmia perheen jäsenen menettämiseen sekä myös traumaattisiin menetyksiin ja tuodaan esiin jokaisen henkilökohtaista tapaa surra ja tämän kunnioittamista. Kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset nostavat esiin omia kokemuksiaan surevan ihmisen kohtaamisessa. Opintojakso tarjoaa valmiuksia kohdata ja tukea surevia henkilöitä ja huolehtia omasta jaksamisesta.

Yksilön kehitys ja sen tukeminen

Sisältö:

Opintojakso sisältää yksilön kehityksen keskeiset piirteet ja niiden tukemismahdollisuudet eri elämänvaiheissa ja toimintaympäristöissä.

Tavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• osaa tunnistaa yksilöllisen kehityksen monitahoisuutta erilaisissa kasvuympäristöissä
• tuntee toimintatapoja, joilla yksilön kehitystä voidaan tukea
• tunnistaa tutkimuskirjallisuuden merkityksen oman ajattelunsa kehittämisessä

Suoritustapa:

Kirjallisuuteen perustuva oppimistehtävä (54t). Verkkotehtävä (81t)