Lasten ja nuorten hyvinvointi

Jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen. Kokemus osallisuudesta, kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta ovat perustana yksilön hyvinvoinnille.

Oheisen videon ja materiaalien ääressä pääset pohtimaan omia mahdollisuuksiasi lapsen osallisuuden edistämiseksi omassa elämässäsi, työssäsi ja työyhteisössäsi.

Osallisuuden ohjeistus – Lapsen ääni (Pelastakaa lapset ry. pdf)

Kohti lapsen näköistä osallisuutta (Pelastakaa lapset ry.)

• Mitä kaikkea osallisuus lapselle merkitsee?
• Pohdi omia ja työyhteisösi mahdollisuuksia vahvistaa lapsen hyvinvointia osallisuutta edistäen.
• Mitä konkreettista voit huomenna tehdä toisin tai eri tavalla lapsen osallisuuden edistämiseksi?

SISÄLTÖ: Tiina Annevirta, Jaanet Salminen (Turun yliopiston Sote-akatemia ja kasvatustieteiden tiedekunta), Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Avoin opintojakso verkossa (MOOC) Koulu lasten hyvinvointiympäristönä (2 op) on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti koulujen sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuollon tuleville ja nykyisille ammattilaisille.

Opintojakso on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla.

Opintojaksolle osallistuminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen HAKA- tai Google-tunnuksilla.

Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua avoimen yliopiston opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston avoimeen yliopistoon, Turun yliopiston avoimeen yliopistoon tai Savonia ammattikorkeakoulun avoimeen korkeakouluun sekä maksaa opintojaksolle määritelty maksu. Avoin yliopisto tai korkeakoulu myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• tietää koulun hyvinvointityön rakenteet ja periaatteet sekä niitä ohjaavat säädökset.
• tuntee lasten hyvinvointiympäristön toimijat koulussa ja heidän roolinsa koulun toimintakulttuurissa.
• tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa
• ymmärtää monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuudet koulun hyvinvointiympäristön vahvistajana.

Sisältö

• koulun hyvinvointiympäristön kokonaisuus
• osallisuus lapsen hyvinvoinnin perustana
• koulun hyvinvointityön toimijat ja heidän vastuunsa ja velvollisuutensa
• oppilas- ja opiskelijahuollon rakenne, periaatteet ja säädökset
• monitoimijainen yhteistyö koulun toimintakulttuurina

Laajuus

2 op

Suoritustavat

Suorittamistapa on monivalintatentti opintojakson DigiCampus-alueella.

Oppimateriaalit

Opintojakson sisältöön liittyvä kirjallisuus ja muu materiaali.

Arviointi

Hyväksytty/Hylätty

Mitkä tekijät vaikuttavat kouluhyvinvointiin? Mitkä vuorovaikutussuhteet koulussa ovat kaikkein merkityksellisimpiä? Mitä syitä on löydetty koulupoissaoloille?

Perehdy aiheeseen blogissa

Koulu – enemmän kuin oppimisen paikka!

Tekstin luettuasi pohdi kouluhyvinvointia sekä yksilöllisestä, yhteisöllisestä että näiden yhteen linkittymisen näkökulmasta. Millä keinoin kouluhyvinvointia voisi vahvistaa ja kenen toimesta tämä kehittäminen tulisi käynnistää?

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Avoin opintojakso verkossa (MOOC) Nuoren kohtaaminen (1 op) on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti sinulle, joka teet työtä nuorten parissa.

Opintojakso on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla.

Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua Turun yliopiston avoimeen yliopistoon ja maksaa opintomaksu (15 €/op). Avoin yliopisto myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

• valmentaa opiskelijoita ja ammattilaisia nuorten kohtaamiseen monialaisissa toimintaympäristöissä
• antaa opiskelijalle nuorten kohtaamiseen liittyvää ymmärrystä ja tietoa

Opintojakson sisällöt

• nuorten kohtaamistaidot nuorten kertomina taitoina
• nuorten kohtaamistaitojen itsearviointi
• tutkimukseen perustuvat käytäntösuositukset nuorten kohtaamiseen

Laajuus
1 op

Suoritustavat
Monivalintatentti opintojakson DigiCampus-alustalla.

Oppimateriaalit
Opintojakson kirjallisuus, audio- ja audiovisuaalinen materiaali ja tehtävät.

Arviointi
Hyväksytty / Hylätty

Miten nuoren mieli kehittyy ja miten nuori omaksuu vahvuutensa? Entä miten vahvuuksien kautta luodaan hyvinvoinnin myönteinen kehä?

Perehdy aiheeseen blogissa

Vahvuuksia vahvistamassa! – Nuorten itsetuntemus

Tekstin luettuasi pohdi, millä tavalla omassa työssäsi autat lapsia ja nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Entä onko omassa työssäsi tai organisaatiossasi joitakin sellaisia elementtejä, jotka voivat olla heikentämässä lasten ja nuorten itsetuntoa ja jotka vaatisivat muutosta? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Miten tunnesäätely kehittyy? Miksi nuoren tunteet kuohuvat? Mitä merkitystä on aikuisten reagointitavoilla? Entä minkälainen merkitys on perheilmapiirillä?

Perehdy aiheeseen blogissa

Kuohuntaa? – Nuorten tunteet ja tunnesäätely

Tekstin luettuasi pohdi, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten tunnetaitojen kehittymiseen. Entä miten itse voit tukea lasten ja nuorten tunnesäätelyä taikka vaikuttaa perheiden tunneilmastoon? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Minkälainen on nuorten unen tarve? Miten unen kesto, laatu ja ajoitus vaikuttavat oppimiseen ja tunnekokemuksiin? Miten sosiaaliset suhteet säätelevät unta ja voiko univajetta paikata?

Perehdy aiheeseen blogissa

Joka ilta kun lamppu sammuu? – Nuoret ja uni

Tekstin luettuasi pohdi, millä tavoin unen merkitys lapsille ja nuorille näkyy työhön liittyvissä käytännöissäsi. Entä onko yksittäisen nuoren tai yleisemmin nuorten unen määrään ja laatuun mahdollista vaikuttaa organisaatiossasi? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Mitä nuoret tekevät somessa ja minkälaisilla motiiveilla? Miten nuorten somen käyttöä ja pelaamista voidaan ohjata sekä ajallisesti että sisällöllisesti? Milloin kyse on ongelmakäyttäytymisestä ja mistä on saatavilla apua?

Perehdy aiheeseen blogissa

Puh pah pelistä pois! – Nuorten somenkäyttö

Tekstin luettuasi pohdi, miten voit omassa työssäsi tukea lasten ja nuorten turvallista ja terveellistä somenkäyttöä. Entä minkälaista tukea lasten ja nuorten vanhemmat tarvitsevat ohjatessaan somenkäyttöä ja pelaamista sekä ennaltaehkäistäkseen huolien syntymistä? 

Voit syventää osaamistasi aiheesta tutustumalla blogin yhteyteen koottuihin lähdemateriaaleihin.

SISÄLTÖ: Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry.

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus on tehnyt info- ja koulutusmateriaalipaketin aiheesta ”stressi ja aivot”.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti ja maksuttomasti ladattavissa linkistä https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/. 

Materiaali lapsiperheille

Lapsiperheille suunnatun opasmateriaalin (kuvitettu opas ja animaatio), ”Lapsen stressi ja aivot”, tarkoituksena on

• lisätä vanhempien tietoutta siitä mitä eroa on tavallisella ja haitallisella, toksisella stressillä.
• millaista lapsen stressi on ja minkälaisia vaikutuksia pitkään jatkuneella stressillä voi olla lapsen aivojen kehitykselle.
• miten perheen stressiä voisi lievittää ja mistä voi tarvittaessa hakea apua.

Materiaalia voidaan

• käyttää keskusteltaessa perheiden kanssa stressistä ja perheiden kuormitustekijöistä.
• esittää esimerkiksi neuvolan aulatelevisiossa.
• näyttää perhevalmennuksissa tai vanhempainilloissa.

Opasvihkosia voi myös tulostaa ja antaa perheille luettavaksi.

Materiaali ammattilaisille

”Lapsiperheiden stressistä – koulutusmateriaali lapsiperheiden kanssa työskenteleville” -tietopaketti sisältää kirjallisen materiaalin (40 sivua) sekä viisi materiaalin keskeisiin teemoihin johdattelevaa videota. Videot ovat lyhyitä ja niiden tehtävänä on avata aina kulloinkin käsiteltävää aihetta sekä herättää keskustelua työyhteisössä. Videoissa hyödynnetään sekä asiantuntijapuheenvuoroja että animaation kautta esitettyjä tieto-osioita esimerkiksi stressin fysiologisista vaikutuksista.

Materiaalia voidaan yksikkökohtaisesti hyödyntää esimerkiksi sisäisissä koulutuksissa tai vaikka osastotunneilla.

Tarvittaessa FinnBrainin työntekijöiltä ja tutkijoilta saa apua, voimme yhdessä miettiä parhaita materiaalin hyödyntämistapoja sekä koulutuksen toteuttamistapoja. Yhteydenotot: tutkimushoitaja Anna Takatupa (anna.takatupa@utu.fi) tai psykologi-tutkija Eeva-Leena Kataja (eeva-leena.kataja@utu.fi).

Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa, 3 op /  The Child´s Participation in Early Childhood Education 3 ECTS

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• on tutustunut osallisuus-käsitteeseen ja tunnistaa osallisuuskokemuksen merkityksen lapselle.
• osaa analysoida, argumentoida ja reflektoida sekä omaa että työyhteisönsä toimintaa lapsen osallisuuden näkökulmasta.
• tunnistaa lapsen osallisuuden merkityksen lapsen arjessa sekä lapsen kohtaamisen, ilmaisun tukemisen ja lapsen äänen kuulemisen merkityksen lapsen tulevalle kehitykselle.
• kykenee kehittämään omaa pedagogista ajatteluaan ja toteuttamaan osallisuuden lisäämiseen tähtääviä toimintatapoja

Hyvinvointi ja oppiminen kasvatus- ja opetusyhteisöissä, 3 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää

• koulun roolin lasten ja nuorten hyvinvoinnin mahdollistajana,
• koulun oppilashuollon eri professioiden verkostomaisena yhteistyönä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi,
• kouluhyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemysten jakamisen merkityksen koulun hyvinvointityössä.

Oppiminen ja koulusuoriutuminen, 5 op

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, 5 op

Lapsen oikeudet, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet lapsen oikeudellisen aseman perusteista. Opiskelija tuntee lapsen oikeuksia koskevat keskeiset oikeuslähteet ja niiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää lapsioikeuden keskeisten periaatteiden kuten lapsen edun ensisijaisuuden sisällön ja osaa soveltaa niitä erilaisissa tilanteissa kuten huoltoriidoissa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja terveydenhuollossa. Opiskelija on selvillä lapsen oikeuksien toteutumisen keskeisistä haasteista Suomessa.

Sisältö: Lapsen oikeuksia koskevat keskeiset oikeuslähteet, lapsen oikeuksia koskevat keskeiset periaatteet, lapsen oikeuksien toteutumisen haasteet Suomessa. Perehdytään YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja YK:n lapsen oikeuksien komitean siitä antamiin yleiskommentteihin samoin kuin komitean Suomelle antamiin suosituksiin.

Koulutusoikeus, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koulutuksen lainsäädännön tavoitteet ja oikeudenalan oikeusperiaatteet, koulutusta koskevat perus- ja ihmisoikeudet, sekä oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Opiskelijalla on valmiudet tunnistaa opetustoimen alalla esiintyviä oikeudellisia ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija tuntee oikeuslähteet, joista saa tukea ongelmien ratkaisemiseen.

Sisältö: Koulutusjärjestelmän rakenne ja normipohja, oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, koulutusoikeuden ajankohtaisia kysymyksiä. Kurssin pääpaino on perusopetuksen juridiikassa.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena, 5 op

Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Lapsen biopsykososiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot, lv. 2024-2025 verkko-opinnot, 25 op

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten kanssa toimiessa.

Perusopintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot:

• Lapsen biopsykosiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op, 26.9.-21.11.2024
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, 5 op, 5 op 31.10.-31.12.2024
• Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op, 9.1.-11.3.2025
• Oppiminen ja koulusuoriutuminen, 5 op, 20.2.-17.4.2025
• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena, 5 op,  4.4.-30.7.2025

Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet I, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• Kuvata ajankohtaista terveystietoperustaa terveystieto-oppiaineen, terveystieteellisen tutkimustiedon ja terveyden edistämisen kansallisten strategioiden, linjausten ja suositusten näkökulmista
• Kuvata ja ymmärtää terveyden edistämisen haasteita lasten ja nuorten parissa
• Kuvata, miten terveystieto-oppiainetta käsitellään Suomen oppilaitoksissa perusopetuksen ja lukio- sekä ammattiopetuksen opetussuunnitelmissa
• Soveltaa terveystietoa oppimistehtävässä

Opintojakso soveltuu opetustyössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville, sivuaineopinnoiksi terveystieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Opintojakso toteutetaan verkko-opintoina 03.10.2024-02.12.2024.

Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet II, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

• Analysoida terveyden edistämisen strategisia ja terveyspoliittisia lähtökohtia.
• Arvioida terveyden edistämisen toimien laaja-alaisuutta eri lähtökohdista.
• Analysoida ajankohtaista monitieteistä terveystietoperustaa ja soveltaa sitä oppimistehtävissä.
• Arvioida oppiaineyhteistyötä ja monialaista yhteistyötä osana terveystietoa ja terveysosaamista.

Opintojakso soveltuu opetustyössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville, sivuaineopinnoiksi terveystieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Kehityspsykologian perusteet, 5 op

Sisältö

Opintojaksossa tutustutaan kehityspsykologian peruskäsitteisiin ja teorioihin. Opinnoissa käsitellään ihmisen kehitystä lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja vanhuudessa. Aihealueita ovat mm. kehityksen eri osa-alueet elämänkulun eri vaiheissa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden merkitys kehitystä muokkaavina tekijöinä.

Tavoite

Opintojaksolla tutustutaan kehityspsykologiaan yleisellä tasolla ja käsitellään ihmisen kehityksen kulkua aina lapsuudesta vanhuuteen.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä ja selittää kehityspsykologisten teorioiden peruskäsitteitä ja ydinkysymyksiä, erotella kehityksen eri osa-alueita (sosiaalinen, kognitiivinen ja emotionaalinen) elämänkulun eri vaiheissa sekä arvioida yksilö- ja ympäristötekijöiden merkitystä yksilön kehitykseen.

Suoritusaika

Opintojakso on suoritettavissa verkko-opintoina ajalla 6.8.2024-31.7.2025.