Monitoimijainen lastensuojelu

Lastensuojelulain mukaisen lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ehkäisevä lastensuojelu on jokaisen lasten, nuorten tai lapsiperheiden kanssa työskentelevän tehtävä.

Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa pyritään kannattelemaan, korjaamaan ja vahvistamaan lapsen ja perheen elämäntilanteita. Lapsen edun toteutuminen vaatii lapsen ja perheen ympärillä olevien ammattilaisten monitoimijaista yhteistyötä  – yhteisellä dialogilla ja monitoimijaisella työotteella vahvistetaan lapsen ja perheen elämänlaatua ja ratkaistaan vaativiakin tilanteita. Monitoimijaisen lastensuojelun keskiössä on lapsi, hänen perheensä ja läheisverkosto. Samalla lapsen ja perheen kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on velvollisuus ja oikeus edistää työssään lapsen edun, osallisuuden ja turvallisuuden periaatteita monitoimijaisesti.

Videota katsoessasi pohdi,

• millaisia käsityksiä minulla on lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta?
• mitä haluaisin oppia lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta?

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten, alan opiskelijoiden ja aiheesta yleisesti kiinnostuneiden ei tarvitse jäädä yksin lastensuojeluun liittyvien kysymysten kohdalla. Siksi kaikilla on mahdollisuus tutustua lastensuojelun perusteisiin MOOC-opintojaksolla.

SISÄLTÖ: Elina Laine ja Veera Niemi

TEKNINEN JA VISUAALINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia

Voit syventää tietoasi sosiaalityöstä ja lastensuojelun sosiaalityöstä katsomalla Turun yliopiston työelämäprofessori Oona Ylösen luennon ”Lastensuojelun sosiaalityön äärellä”. Lisätietoa aiheesta löydät myös esimerkiksi Lastensuojelun käsikirjasta.

Materiaaleihin tutustuessa pohdi,

• miten lastensuojelu liittyy lapsen oikeuksiin ja miten lapsen osallisuus mahdollistetaan lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa?
• millaisia merkityksiä riittävillä peruspalveluilla ja varhaiselle tuella on lastensuojelulle?
• milloin tarvitaan lastensuojelulain mukaista lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ja mitä tarkoitetaan sillä, että lasten suojelu on kaikkien ammattilaisten tehtävä?

SISÄLTÖ: Oona Ylönen (Turun yliopisto)

TEKNINEN JA VISUAALINEN TOTEUTUS: Turun yliopisto

TUOTANTO: Turun yliopisto

Avoin opintojakso verkossa (MOOC) Lastensuojelun perusteet: mitä minun tulee tietää monitoimijaisesta lastensuojelusta? (3 op) on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti sinulle joka työskentelet ammatissa tai opiskelet alalla, jossa kohtaat tai tulet kohtaamaan lapsia ja perheitä.

Opintojakso on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla.

Opintojaksolle osallistuminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen HAKA- tai Google-tunnuksilla.

Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua avoimen yliopiston opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston avoimeen yliopistoon, Turun yliopiston avoimeen yliopistoon tai Savonia ammattikorkeakoulun avoimeen korkeakouluun (Turun ammattikorkeakoulun avoimessa korkeakoulussa suorittaminen tulossa) sekä maksaa opintojaksolle määritelty maksu. Avoin yliopisto tai korkeakoulu myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on omaksunut perustiedot lastensuojelusta ja monitoimijaisesta lasten suojelutehtävästä kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan työssä. Opiskelija

• Tunnistaa lastensuojelutehtävän perusteet ja monitoimijaisen suojelutehtävän tarpeen kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollonalalla
• Osaa jäsentää lastensuojelun lakisääteistä perustaa ja lastensuojelutarpeen taustalla olevia tekijöitä
• Tuntee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun prosessin vaiheita ja osaa suhteuttaa oman roolinsa ja velvollisuutensa osana prosessia
• Tietää puheeksiottamisen, ilmoitusvelvollisuuden ja salassapidon käytäntöjä kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollon alojen työssä

Sisältö

• Lastensuojelun perusteet: jäsennys perus- ja erityisentason tuen palveluista, lastensuojelutarpeen taustalla olevista tekijöistä ja lastensuojelun määritelmistä
• Lastensuojelulainsäädännön lähtökohdat: monitoimijaista yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö, lastensuojelunlain velvoitteet puheeksi ottamisen, ilmoitusvelvollisuuden ja salassapidon kontekstissa
• Ilmoitusvelvollisuus: lastensuojeluilmoitus, sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus ja yhteydenotto, ennakollinen lastensuojeluilmoitus, poliisille tehtävä ilmoitus
• Lastensuojelun prosessit: lastensuojelutarpeen selvittäminen, avohuolto, kiireelliset tilanteet lastensuojelussa, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto
• Monitoimijainen yhteistyö: monitoimijaisen suojelutehtävän tarve kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollonalalla, oman ammatillisen paikan jäsentäminen ja suhde muihin ammattilaisiin lastensuojelun kontekstissa
  

Suoritustavat

Opintojakson materiaaliin tutustuminen ja sisältöjen tunteminen. Opintojaksosuorituksen saaminen edellyttää hyväksyttyä suoritusta DigiCampus-alustalla tehtävästä monivalintatentistä

Arviointi hyväksytty/hylätty

Lastensuojelun käytäntösuositukset -sivulle on koottu tutkimustietoa 2000-luvulta. Tutkijoita on pyydetty poimimaan 1-3 suositusta lastensuojelun sosiaalityön kehittämiseksi. Tutustu tutkimuksiin ja suosituksiin täällä.

Etsi lastensuojelun tutkimuspohjaisten käytäntösuosituksien sivulta itseäsi ammatillisesti eniten koskettava otsikko ja lue tai kuuntele otsikon alaiset suositukset. Tutkimukset on koottu alla olevien teemojen alle.

• Lastensuojelun avohuolto
• Lastensuojelun sijaishuolto
• Lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkuus
• Lastensuojelun sosiaalityöntekijät
• Lastensuojelun vaikuttavuus
• Asiakaskokemukset lastensuojelussa
• Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta
• Koulukokemukset
• Kriisityö
• Perhetyö ja perheohjaus
• Jälkihuolto
• Huostaanotto

Tutustuttuasi suosituksiin pohdi:

• Miten nämä lastensuojelun näkökulmasta kirjoitetut käytäntösuositukset suhteutuvat omaan työhösi?
• Miten lastensuojelun ja oman alasi ammattilaiset voisivat tehdä paremmin yhteistyötä näiden suositusten toteutumiseksi?

Voit syventää osaamistasi lisää perehtymällä seuraaviin lähteisiin:

• Lastensuojelun käytäntösuositukset -podcastit (sisältävät kaikki vertaisarvioituihin tutkimuksiin perustuvat suositukset sekä tekijöiden pohdintaa).
• Kaikki Sote-akatemian tuottamat lastensuojelua koskevat podcastit.
• Tutkittuun tietoon perustuva ammatillinen käytäntö

SISÄLTÖ: Tutkijat, ks. viitteet, sisällön koordinointi Outi Linnossuo ja Oona Ylönen (Turun yliopisto)

TEKNINEN JA VISUAALINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Lastensuojelun työelämäprofessuurihanke Lasu & PoP, Turun yliopiston Sote-akatemia

Elämänjana

Elämänjana on toiminnallinen työväline, jonka avulla jäsennetään asiakkaan elämäntapahtumia. Se on kehitetty keskustelun tueksi ja edistämään asiakkaan osallisuutta työskentelyssä.

Elämänjana-työväline on tehty sosiaalityön asiakastyötä varten, mutta sitä voi soveltaa myös muilla aloilla. Tutustu elämänjanaan täällä.

Tutustuttuasi materiaaliin pohdi:

• Oletko törmännyt vastaavaan työskentelytapaan aiemmin?
• Tuleeko mieleen tilanteita, joissa asiakkaan/oppilaan/potilaan elämänhistorian paremmasta hahmottamisesta olisi ollut sinulle työssäsi hyötyä?
• Miten voisit hyödyntää elämänjana-työvälinettä omassa työssäsi?

SISÄLTÖ: Jaakola, Anne-Mari; Kaittila, Anniina; Linnossuo, Outi; Laitinen, Minna; Valta, Reeta; Ylönen, Oona

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA:

Anniina Eklöf ja Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO:

Turun yliopisto / Sosiaalitieteiden laitos

Mentorointimalli

Mentoroinnin tavoitteena on kokemusten ja osaamisen välittäminen kokeneilta työntekijöiltä uusille.

Tämä mentorointimalli on tehty sosiaalityöntekijöille, mutta sitä voi soveltaa myös muilla aloilla. Tutustu mentorointimalliin.

Tutustuttuasi materiaaliin pohdi:

• Millaista kokemusta sinulla on mentoroinnista?
• Olisiko mentoroinnille ollut tarvetta jossakin vaiheessa opintoja tai työuraa?
• Miten voisitte soveltaa mentorointimallia omassa työyhteisössänne?

SISÄLTÖ: Linnossuo, Outi, Lehtola, Johanna, Myhrberg, Nina ja Ylönen, Oona. Graafinen ilme ja taitto: Jenny Wiik

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf ja Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopisto ja Oy Vasso Ab

Kodin ulkopuolisen sijoituksen tavoitteena on aina lapsen edun toteutuminen. Sijoitus herättää biologisessa vanhemmassa usein monenlaisia tunteita, eikä vanhempi välttämättä koe tulevansa riittävästi huomioiduksi sijoituksen aikana. Kodin ulkopuolinen sijoitus on kuitenkin usein kriisi vanhemmalle, eikä vanhemmuus pääty sijoitukseen. Kun yhteistyö biologisen vanhemman kanssa toimii, se tukee lapsen edun toteutumista sekä sijaishuollon tavoitteiden toteutumista. Miten biologinen vanhempi on mahdollista ottaa vahvemmin mukaan sijaishuollon prosesseihin?

Perehdy aiheeseen podcastissa

Podcastin kuunneltuasi mieti:

• Minkälaisissa tilanteissa kohtaat sijoitettujen lasten biologisia vanhempia työssäsi?
• Minkälaisia asioita biologinen vanhempi käy läpi sijaishuollon aikana?
• Miten biologisen vanhemman osallisuutta voisi vahvistaa sijaishuollon eri vaiheissa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• THL. Sijaushuoltoon siirtyminen ja yhteistyö vanhempien kanssa. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuoltoon-siirtyminen-ja-yhteistyo-vanhempien-kanssa
• THL. Huoltajan oikeudet sijaishuollon aikana. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoito-ja-kasvatus-sijaishuollossa/huoltajan-oikeudet-sijaishuollon-aikana

SISÄLTÖ: Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen kokemuskumppanit

TEKNINEN TOTEUTUS: Suvi Puttonen (Turun yliopiston Sote-akatemia)

PEDAGOGINEN TOTEUTUS OSAAMISPUUSSA: Anniina Eklöf (Turun yliopiston Sote-akatemia)

TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia, Perhekuntoutuskeskus Lauste

Lastensuojelu erityispedagogiikan tukena, 4 op 

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää lastensuojelun tilanteen kentällä, menettelytavat ja niitä ohjaavan lainsäädännön, lastensuojelun tarpeen syntymissyyt sekä eri näkökulmia lasten ja nuorten auttamiseen.

Stressi- ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

Palveluiden yhteensovittaminen ja monialaisuus sosiaali- ja terveysaloilla, 3 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaali- ja terveyspalveluiden laaja-alaisuuden ja siihen liittyvän problematiiikan, oppii monialaisuuden merkityksen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä asiakaslähtöisen työskentelyn etiikan ja arvoperustan. Lisäksi hän oppii, minkä vuoksi sosiaaliset tekijät tulee huomioida terveyden huollossa ja vastaavasti yksilön terveydelliset tekijät sosiaalihuollossa. Opiskelija oppii myös yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden merkityksen julkisen palvelujärjestelmän uudistamisessa sekä moniammatillisen työn perusteita sekä teoreettisesti että käytännössä.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisten kasvatus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja merkityksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja ongelmien ehkäisyssä.

Lapsen biopsykososiaalinen kehitys ja sen häiriintyminen, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä.

Elämänkulun psykologia II: Parisuhteet, perheet ja vanhemmuus,  5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa parisuhteen muodostamiseen, toimivuuteen sekä kriiseihin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Hän osaa kuvata sukupolvien ketjujen merkityksiä parisuhteen, perheen ja yksilön näkökulmasta, määritellä perheen rakenteen ja dynamiikan merkitystä yksilön psyykkiseen hyvinvointiin ja analysoida erilaisten kasvatus- ja kiintymystyylien merkitystä parisuhteessa ja vanhemmuudessa.

Lapsen oikeudet, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet lapsen oikeudellisen aseman perusteista. Opiskelija tuntee lapsen oikeuksia koskevat keskeiset oikeuslähteet ja niiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää lapsioikeuden keskeisten periaatteiden kuten lapsen edun ensisijaisuuden sisällön ja osaa soveltaa niitä erilaisissa tilanteissa kuten huoltoriidoissa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja terveydenhuollossa. Opiskelija on selvillä lapsen oikeuksien toteutumisen keskeisistä haasteista Suomessa.