Kohtaaminen ja ihmislähtöisyys

Ihmislähtöisyys on ennen kaikkea tapa kohdata ja tehdä yhdessä. Se tarkoittaa, että lasten, nuorten ja perheiden ääni kuuluu aidosti – ja että ammattilaiset toimivat heidän rinnallaan rinnallaan myös toisiaan tukien. Kun kuuntelemme, arvostamme ja rakennamme ratkaisuja yhdessä, syntyy luottamus ja osallisuus. Ihmislähtöisyys on joustavaa, kunnioittavaa ja voimavaroja vahvistavaa yhteistyötä, joka tekee arjesta sujuvampaa ja turvallisempaa kaikille.

Ihmislähtöisyys on tapa ajatella, toimia ja suhtautua toisiin ihmisiin kaikissa kohtaamisissa ja suhteissa. Se näkyy siinä, miten ihmiset kohdataan arjessa, miten yhteistyötä tehdään ja millaista toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä.

Ihmislähtöinen toimintakulttuuri rakentuu kaikissa suhteissa:

• ammattilaisten sekä lasten, nuorten, perheiden ja läheisten välillä
• ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä
• työntekijöiden ja johdon välillä
• rakenteissa, päätöksenteossa ja arjen käytännöissä

Keskeistä on ajatus siitä, että jokainen ihminen on arvokas, oman elämänsä asiantuntija ja aktiivinen toimija omassa yhteisössään ja elämässään.

Ihmislähtöinen suhtautuminen näkyy tavassa kohdata ihmiset jokapäiväisissä tilanteissa. 

Se tarkoittaa: 

• arvostavaa ja kunnioittavaa kohtaamista  
• kiinnostusta toisen kokemukseen  
• halua ymmärtää ennen ratkaisujen tarjoamista  
• kiireetöntä läsnäoloa  
• turvallisuuden tunteen vahvistamista  
• inhimillisyyden sallimista  

Ihmislähtöisyys ei tarkoita täydellisyyttä tai jatkuvaa yksimielisyyttä. Se tarkoittaa pyrkimystä rakentaa toimintaa tavalla, jossa ihmiset voivat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi. 

Ihmislähtöinen ajattelu perustuu kunnioittavaan ihmiskuvaan. Ihminen nähdään kokonaisuutena, ei diagnoosin tai ongelman kautta, tai palvelun kohteena. 

Tällainen ajattelu näkyy siinä, että: 

• jokaisen kokemusta pidetään merkityksellisenä  
• erilaiset elämäntilanteet, tarpeet ja tunteet hyväksytään osaksi ihmisyyttä  
• huomio kohdistuu vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin  
• toimintaa tarkastellaan ihmisten arjen näkökulmasta  
• ihmisen osallisuutta ja toimijuutta pidetään tärkeänä  

Ihmislähtöisyys edellyttää myös oman toiminnan jatkuvaa tarkastelua: 

• Millaisia oletuksia teen toisista ihmisistä?  
• Kenen tarpeista käsin toimintaa rakennetaan?  
• Miten valta näkyy kohtaamisissa ja päätöksissä?  
• Ketkä tulevat kuulluiksi ja ketkä jäävät helposti sivuun?  

Ihmislähtöisessä toimintakulttuurissa pyritään ymmärtämään ihmisten toimintaa heidän kokemustensa, tilanteidensa ja tarpeidensa kautta. Tämä edellyttää kykyä pysähtyä myös oman ajattelun äärelle ja tarkastella asioita useista näkökulmista. 

Ammattilaiset ja lapset, nuoret, perheet sekä läheiset 

Ihmislähtöinen toiminta rakentuu arjen pienistä teoista, rakenteista ja valinnoista. Se näkyy tavassa tehdä yhteistyötä, jakaa vastuuta ja mahdollistaa osallistuminen. 

Ihmislähtöisessä työskentelyssä: 

• ihmiset osallistuvat itseään koskeviin asioihin  
• heidän kokemuksensa ja näkemyksensä otetaan vakavasti  
• ratkaisuja rakennetaan yhdessä  
• työskentely mukautuu ihmisten tarpeisiin eikä päinvastoin  
• turvallisuuden, luottamuksen ja osallisuuden kokemuksia vahvistetaan  

Tavoitteena ei ole tehdä asioita ihmisten puolesta, vaan heidän kanssaan. 

Ammattilaiset keskenään 

Ihmislähtöisyys kuuluu myös työyhteisöön ja ammattilaisten välisiin suhteisiin. 

Se näkyy esimerkiksi: 

• arvostavana yhteistyönä  
• toisten osaamisen tunnistamisena  
• avoimuutena ja luottamuksena  
• mahdollisuutena kysyä, epäillä ja oppia yhdessä  
• yhteisen vastuun kantamisena  

Ihmislähtöinen työyhteisö rakentaa turvallista ilmapiiriä, jossa ihmiset voivat tuoda esiin ajatuksiaan, keskeneräisyyttään ja erilaisia näkökulmia ilman pelkoa vähättelystä tai syyllistämisestä. 

Ammattilaiset ja johtaminen 

Myös johtaminen rakentaa ihmislähtöistä toimintakulttuuria. 

Ihmislähtöinen johtaminen tarkoittaa: 

• työntekijöiden kuulemista ja osallisuuden varmistamista  
• luottamuksen rakentamista  
• selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta  
• hyvinvoinnin tukemista  
• mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön  
• rakenteiden kehittämistä ihmisten tarpeista käsin  

Johtamisella on suuri vaikutus siihen, millainen toimintakulttuuri mahdollistuu arjessa. Ihmislähtöinen johtaminen luo tilaa yhteistyölle, oppimiselle ja inhimilliselle kohtaamiselle.

Ihmislähtöisyys ei toteudu yksittäisten menetelmien avulla, vaan siinä, miten ihmiset kohdataan ja miten yhdessä toimitaan arjessa. 

Toimintakulttuuri rakentuu: 

• yhteisistä arvoista  
• arjen käytännöistä  
• tavoista käyttää valtaa  
• yhteistyön rakenteista  
• siitä, miten ihmisistä puhutaan ja miten heidät otetaan mukaan  

Kun ihmislähtöisyys näkyy kaikissa suhteissa, syntyy toimintakulttuuri, joka vahvistaa osallisuutta, luottamusta, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä lapsille, nuorille, perheille, läheisille että ammattilaisille.

Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia sekä omaa että toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Se on kehityksellinen saavutus, joka ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee samallakin ihmisellä eri tilanteissa. Mentalisaatiossa keskeistä on kyky ”pitää mieli mielessä” – sekä oma että toisen – eli ymmärtää, että jokaisella on oma sisäinen maailmansa, joka vaikuttaa käyttäytymiseen.

Mentalisaatiokykyyn kuuluu myös sen hyväksyminen, ettei kaikkea voi ymmärtää eikä varsinkaan tietää varmuudella. Mentalisoiva mieli on valmis herkästi korjaamaan virhetulkintoja ja tarkastelemaan uudelleen omia käsityksiään. Se pyrkii kurkistamaan näkyvän käyttäytymisen taakse ja etsimään sen taustalla olevia ajatuksia, tunteita ja motiiveja.

Tärkeää on kyky sietää epävarmuutta ja olla joustava – jumiutumatta yhteen näkökulmaan. Mentalisaatio edellyttää siis avoimuutta, uteliaisuutta ja valmiutta tarkastella sekä itseä että toista ihmistä monipuolisesti ja empaattisesti.

Konkretisoituna mentalisaatiokyvyn voi jakaa kahteen ulottuvuuteen:

• Muiden ymmärtäminen: kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää toisen toimintaa.
• Itsen ymmärtäminen: kyky tarkastella omia reaktioita ja tunteita ja näin säädellä omaa toimintaa.

Monitoimijaisen yhteistyön merkitys, odotukset ja velvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Sosiaali-, terveys- kasvatus- ja opetusalojen välisellä monitoimijaisella yhteistyöllä voidaan turvata lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys sekä tarpeenmukainen tuki ja apu.

Tutustu oheiseen tarkistuslistaan, jonka avulla voit tarkastella lapsi-, nuori ja perhelähtöisyyden toteutumista monitoimijaisessa työskentelyssänne. Tutustumisen jälkeen mieti yksin tai mieluusti yhdessä kollegoiden kanssa:

• Miksi monitoimijaisessa yhteistyössä onnistuminen on tärkeää lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa?
• Miten lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys toteutuu monitoimijaisessa työskentelyssänne?
• Mikä toimii ja missä on vielä kehittämisen varaa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Mönkkönen, K. & Kekoni, T. (2020) Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Tampereen yliopisto.

Yhteistyössä kaikilla on sama ihmisarvo – toimintamahdollisuudet voivat silti olla erilaiset.

Osiossa: Video + keskustelu tiimin kanssa tai itsenäinen pohdinta, oivalluksia voitte halutessanne kirjoittaa ylös. Varatkaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

—

Katso tai katsokaa yhdessä alla oleva video (2:00) ja pohdi sitten itseksesi tai keskustelkaa tiiminne kanssa apukysymysten kautta lapsen kohtaamisesta.

Se millaisena näemme lapsen, vanhemman tai kollegan, vaikuttaa siihen miten hänet kohtaamme. Videossa puhuttiin lapsen kohtaamisesta. Samat lainalaisuudet liittyvät yleensäkin toisen ihmisen kohtaamiseen.

Pohdi itseksesi tai keskustelkaa tiiminne kanssa:

• Palauta mieleesi jokin onnistunut kohtaaminen; mikä teki siitä onnistuneen?
• Mieti tilannetta, jossa olet kokenut tulleesi itse arvostetusti kohdatuksi. Mitkä asiat viestivät arvostuksesta?
• Mieti tilannetta, jolloin koit, ettet tullut kohdatuksi tai kuulluksi. Miksi koit niin?

Osiossa: Itsearviointi lomakkeen avulla + keskustelu tiimin kanssa. Voitte kirjata oivallukset halutessanne. Varatkaa aikaa lomakkeen täyttämiseen noin 5 minuuttia ja keskusteluun n. 10-15 minuuttia.

—

1. Pohtikaa ensin omaa mentalisaatiokykyänne monitoimijaisessa verkostotyöskentelyssä itsenäisesti itsearviointilomakkeen avulla.

2. Itsearvioinnin tekemisen jälkeen käykää tiimissä keskustelua alla olevien apukysymysten avulla.

• Millaisia vahvuuksia tiimissänne nousi esiin itsearvioinneista?
• Miten oma tapani olla ja toimia vaikuttaa työyhteisömme vuorovaikutuskulttuuriin?
• Mitä teemme, jos joku jää tai jättäytyy sivuun palavereissa tai päätöksenteossa?
• Miten huolehdimme siitä, että mahdolliset oletukset tunnistetaan ja otetaan puheeksi yhteisesti?
• Miten sanoitamme ja käsittelemme väärinymmärrykset, loukkaantumiset ja konfliktit niin, että toimiva yhteistyö voi jatkua?
• Miten tällainen keskustelu pidetään elävänä ja säännöllisenä työyhteisössämme?

Ja: 

• Millaisiin pieniin asioihin ja tekoihin sitoudumme, jotta osoitamme jatkossa olevamme läsnä ja kiinnostuneita toisista ja yhteisestä asiasta?

Osiossa: Tarkistuslistaan perehtyminen + keskustelu tiimin kanssa, oivalluksia voitte halutessanne kirjoittaa ylös. Varatkaa aikaa lomakkeen täyttämiseen noin 5 minuuttia ja keskusteluun n. 10-15 minuuttia.

—

Monitoimijaisen yhteistyön merkitys, odotukset ja velvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Sosiaali-, terveys- kasvatus- ja opetusalojen välisellä monitoimijaisella yhteistyöllä voidaan turvata lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys sekä tarpeenmukainen tuki ja apu.

Tutustu oheiseen tarkistuslistaan, jonka avulla voit tarkastella lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyyden toteutumista monitoimijaisessa työskentelyssänne. Tutustumisen jälkeen mieti yksin tai mieluusti yhdessä tiiminne kanssa:

• Miksi monitoimijaisessa yhteistyössä onnistuminen on tärkeää lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa?
• Miten lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys toteutuu monitoimijaisessa työskentelyssänne?
• Mikä toimii ja missä on vielä kehittämisen varaa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

• Mönkkönen, K. & Kekoni, T. (2020) Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Tampereen yliopisto.

SISÄLTÖ: Jaanet Salminen ja Marjaana Raukola-Lindblom, Miia Laasanen (Turun yliopiston Sote-akatemia)
TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Vuorovedoin-hanke

1. Missä tilanteissa omassa yhteistyössämme ihmisarvo toteutuu selkeästi – ja missä toimintamahdollisuuksien erot näkyvät?
2. Millaisia valta- tai resurssieroja yhteistyöhömme sisältyy, ja miten ne vaikuttavat osallistumiseen ja päätöksentekoon?
3. Kenen ääni kuuluu luontevasti? Kenen ääni jää helposti kuulumattomiin – ja miksi?
4. Mitä konkreettisia keinoja voimme ottaa käyttöön toimintamahdollisuuksien tasoittamiseksi?
5. Miten varmistamme, että tarjoamme tarpeenmukaista tukea emmekä oleta samanlaisten ratkaisujen sopivan kaikille?

Osiossa: DialogiApuri-työkalun opastamana keskustelu tiimin, verkoston tai yhteistyökumppanin kanssa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyydestä (ihmislähtöisyydestä) työssä. Varatkaa aikaa n. 15 minuuttia – 1 tunti sen mukaan, miten monta keskusteluteemaa haluatte käydä läpi. Keskusteluja voi myös käydä pienissä palasissa, 10 minuuttia kerrallaan ja myöhemmin uusiin teemoihin palaten.

—

DialogiApuri-työkalu ohjaa tiimiänne keskustelemaan ihmislähtöisyydestä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä:

• Mitä ihmislähtöisyys tarkoittaa meidän työssämme?
• Miksi se jää joskus toteutumatta?
• Milloin ihmislähtöisyyden toteuttaminen on helppoa.
• Milloin se tuntuu hankalalta?

Pelissä on useita keskustelutehtäviä, joista voitte valita tarkasteluun joko yhden tai useamman. Yhden keskustelutehtävän suorittaminen vie aikaa noin 10-15 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon tiimi innostuu vaihtamaan ajatuksiaan tehtävän teeman ympäriltä. DialogiApuriin pääset tällä suoralla linkillä tai Vuorovedoin-sivuston kautta.

Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. Ne eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan jokaisen aikuisen velvollisuuksia. Jokainen lasten kanssa työskentelevä tarvitsee tietoa ja työkaluja lapsen oikeuksien edistämiseen.

Tutustu koulutuskokonaisuuteen täällä.