Yhteistyön mahdollisuudet ja esteet

Monitoimijainen, lapsi-, nuori- ja perhelähtöinen yhteistyö tarkoittaa eri toimijoiden yhteistä työskentelyä lapsen, nuoren  ja perheen tukemiseksi heidän tarpeistaan lähtien. 

Keskeiset ideat:

• Lapsi, nuori ja perhe keskiössä: heidän tarpeensa, näkemyksensä ja osallistumisensa ohjaavat kaikkea.
• Yhteinen verkosto: mukana voi olla ammattilaisia (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja), läheisiä ja muita toimijoita.
• Yhteinen ymmärrys ja suunnitelma: eri toimijat jakavat tietoa ja rakentavat yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa kokonaiskuvan sekä yhteiset tavoitteet.
• Ei aina tarpeen: verkostoa ei koota automaattisesti, vaan silloin kun se oikeasti tarvitaan.
• Yhteistyö yli “siilojen”: vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, ettei lapsi, nuori tai perhe jää yksin tai ettei kukaan joudu kannattelemaan verkostoa monimutkaisessa tilanteessa itsekseen.
• Luottamus ja kunnioitus: kaikkien näkökulmia kuunnellaan, eikä kukaan päätä ratkaisuja etukäteen tai yksin.
• Johtaminen ja rakenteet:Hyvä yhteistyö vaatii laadukasta johtamista ja selkeitä toimintarakenteita

Moniammatillisesta, monialaisesta, monihallinnollisesta – tai mitä termiä sitten käytetäänkin – yhteistyöstä puhutaan, kun useiden alojen tai organisaatioiden toimijat tekevät työtä yhdessä. Tärkeintä ei ole käytetty käsite, vaan yhteinen ja selkeä tavoite: lapsen, nuoren ja perheen paras sekä se, että työtä tehdään aina heitä osallistaen ja heidän näkökulmansa huomioiden.

Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa omat verkostonsa sekä lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta keskeisimmät yhteistyötahot. Yhteistyö rakentuu aina lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden ja yksilöllisyyden ymmärtämiselle. Kun tarpeet sanoitetaan yhdessä eikä asioita oleteta etukäteen, voidaan verkoston rooleja ja toimintaa sovittaa tarkoituksenmukaisesti.

Häiriökysyntä (failure demand) syntyy, kun palveluprosessi ei vastaa lapsen, nuoren ja perheen tarpeeseen ensimmäisellä kerralla. Sen vähentämiseksi tarvitaan oikea-aikaista yhteistyötä, joustavuutta ja ihmisen elämäntilanteeseen räätälöityjä ratkaisuja.

Kun palveluja tarkastellaan yksilöllisesti eikä vain yleistäen enemmistön näkökulmasta, voidaan ehkäistä lasten, nuorten ja perheiden putoamista palveluiden väliin ja käyttää verkoston resursseja vaikuttavammin.

Hyvä johtaminen luo pohjan toimivalle yhteistyölle. Kun yhteistyötä johdetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, se vahvistaa luottamusta, sujuvoittaa tekemistä ja tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Monitoimijaista yhteistyötä haastaa yhä siiloajattelu. Eri toimijoiden toimintakulttuurit, organisaatiorakenteet ja johtamiskäytännöt poikkeavat toisistaan, mikä näkyy arjen yhteistyössä. Myös palvelurakenteet, kustannusmallit ja tavat johtaa ihmisiä ja resursseja vaihtelevat.

Näiden erojen tunnistaminen ja niistä keskusteleminen on ensimmäinen askel kohti parempaa yhteistyötä. Johtamisen tehtävänä on luoda yhteinen suunta, selkeyttää tavoitteet ja perustella yhteistyön hyödyt. Kun yhteistyötä tarkastellaan sekä ajankäytön että kustannusten näkökulmasta, voidaan löytää ratkaisuja, jotka tuottavat arvoa kaikille osapuolille – sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Osiossa: Video + itsereflektio tai keskustelu, jonka oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

Katso ensin lyhyt video (1:23) ja sen jälkeen keskustele tiimisi kanssa tai pohdi itseksesi videon alta löytyvien kysymysten kautta yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia.

Keskusteltavaksi ja pohdittavaksi:

1. Miksi meidän kannattaa puhua yhteistyön mahdollisuuksista ja esteistä? Mitä hyötyä siitä on?
2. Miten meidän kannattaa puhua ja keiden kanssa?
3. Miten puhe saadaan vietyä arkea palvelevaksi: onko jotakin mitä täytyy sopia yhdessä?

Osiossa: Video + keskustelu tiimin kanssa, oivalluksia voitte halutessanne kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

Yhteistyö lapsen, nuoren ja perheen monitoimijaisessa verkostossa

Katsokaa alla oleva video (2:50) ja keskustelkaa sitten apukysymysten kautta lapsen osallisuudesta häntä koskevaan päätöksentekoon. Videon tarkoituksena on herättää erilaisia ajatuksia ja tunteita. Videon esimerkit eivät kerro oikeaa tai väärää tapaa toimia.

Mitä ajatuksia ja tunteita video sinussa herätti?

Keskustelkaa lyhyesti päällimmäiset ajatukset ja tunteet ja siirtykää sen jälkeen alla olevien pohdintakysymysten pariin. Voit myös tulostaa alla olevat kysymykset (pdf).

1. Miten varmistamme lapsen, nuoren ja perheen sekä heidän läheistensä kuulluksi tulemisen?
2. Mitä meille tarkoittaa lapsen, nuoren ja perheen näkökulman, tarpeiden ja toiveiden huomioiminen? Miten se näkyy arjessa?
3. Mitä hyötyä lapsen, nuoren ja perheen sekä läheisten osallisuudesta on ammattilaiselle ja ammattilaisten väliselle yhteistyölle? Miten osallistaminen vaikuttaa vastuunjakoon, ratkaisujen löytämiseen tai työn tekemiseen käytännön tasolla?

Osiossa: Kuunneltava minipodcast (tai vaihtoehtona luettava teksti) + itsereflektio tai keskustelu, jonka oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

Kuuntele minipodcast Vastuu ei ole piilopaikka (2:45).

Voit halutessasi myös lukea minipodcastin tekstinä Vuorovedoin Podcast (1).

Alla on kysymyksiä pohdittavaksi yhteistyökumppanin kanssa tai yleisemmin omasta näkökulmastasi. Voit myös tulostaa kysymykset (pdf).

• Mitä ilahduttavaa kehitystä yhteistyössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana? Miten jatkamme ja vahvistamme hyviä asioita?
• Mitä huolestuttavaa kehitystä yhteistyössä olette havainneet viimeisen vuoden aikana? Miten muutamme suuntaa?
• Mitä konkreettista siitä seuraa, jos vahvistatte yhteistyön myönteistä kehitystä ja puututte huolestuttavaan kehitykseen?

Osiossa: Video + itsereflektio tai keskustelu, jonka oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

Monitoimijaisen yhteistyön rakenteet ja johtaminen

Seuraava video on vuodelta 2016 ja se perustuu  toimivaksi todettuun tapaan johtaa rakenteita ja yhteistyötä Eksotessa. Katso video ja pohdi/keskustele sitten videon alta löytyvien kysymysten avulla.

(Lähde: THL:n Luo luottamusta – suojele lasta -verkkovalmennus)

Pohdittavaksi alkuun:
Mikä videon viesti on sinulle/teille?
Mikä siinä on edelleen ajankohtaista ja tärkeää?

Tarkastele sitten yhteistyötä rakenteiden ja johtamisen näkökulmasta omassa toimintaympäristössäsi. Valitse alta yksi tai useampi kysymys pohdittavaksi, joko yksin tai tiimisi kanssa. Voit halutessasi myös tulostaa kysymykset (pdf).

• Miksi yhteistyön johtaminen ja yhteistyön rakenteet ovat tärkeitä oman työn kannalta ja ennen kaikkea lapsen, nuoren ja perheen tukemiseksi?
• Miten johtamisella selkeytetään ja kirkastetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä?
• Mitä työntekijät toivovat johtamiselta?
• Mitä johto toivoo työntekijöiltä?
• Mitä rakenteita (esim. yhteisen ajan järjestäminen, toimintatapojen selkeytys, kokouskäytännöt…) täytyy luoda yhteisesti, jotta yhteistyö on sujuvaa?

1. Nyt on aika siirtää oivallukset käytäntöön! 

Osiossa: Keskustelu tiimin, verkoston tai yhteistyökumppanin kanssa, tavoitteiden sopiminen sekä niiden kirjaaminen. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

Konkreettinen yhteistyön kehittämisen suunnitelma

Sopikaa yhdessä 1–5 konkreettista tekoa, joiden avulla vahvistatte ja sujuvoitatte yhteistyötä arjessa. Valitkaa tekoja, jotka ovat riittävän selkeitä, toteutettavia ja merkityksellisiä juuri teidän toimintaympäristössänne. 

Alkää tehkö pelkkää listausta asioista, vaan käykää aitoa dialogia. Voit myös tulostaa alla olevat kysymykset (pdf).

• Mitä valitut teot käytännössä tarkoittavat?
• Mitä teot muuttavat arjessa?
• Millaisia vaikutuksia teoilla tavoitellaan?

Tunnistakaa myös mahdolliset riskit ja esteet etukäteen ja sopikaa, miten niihin vastataan. Välttäkää oletuksia, myös pienissä asioissa. Rakentakaa yhteistä ymmärrystä ja varmistakaa, että jokainen tietää mitä tehdään, miten tehdään, kuka tekee ja keiden kanssa. 

Hyödyntäkää aiempien teemojen oivalluksia. Tavoitteena ei ole täydellinen suunnitelma, vaan yhteisesti sovitut teot, jotka näkyvät ja tuntuvat arjessa. 

2. Kaikkien osallistavan yhteistyötapaamisen suunnittelu

Osiossa: DialogiApuri-työkalun opastamana keskustelu tiimin, verkoston tai yhteistyökumppanin kanssa sekä laadukkaan yhteistyötapaamisen suunnittelu. Varatkaa aikaa n. 15 minuuttia – 1 tunti sen mukaan, miten laajasti haluatte yhteistyötapaamisen suunnittelua pohtia.

Miten varmistetaan kaikkien osapuolten osallisuus yhteistyötapaamisessa? DialogiApuri-työkalu ohjaa tutkimaan palaverin toteuttamista kuudesta eri näkökulmasta:

1. Ihmissuhteet
2. Aika
3. Ajatukset ja tunteet
4. Tapaamispaikka
5. Keskustelu
6. Tapaaminen etäyhteydellä

Voitte valita tarkasteluun yhden tai useamman näkökulman. Yhden näkökulman käsittelu vie aikaa noin 15 minuuttia. DialogiApuriin pääset tällä suoralla linkillä tai Vuorovedoin-sivuston kautta.

• Luo luottamusta – Suojele lasta -opas (THL)

• Tulevaisuuden muistelu -menetelmä.