Yhteiset rakenteet ja toimintatavat verkostotyön kivijalkana

Dialogisessa toimintakulttuurissa yhteistyö perustuu avoimuuteen, jaettuun vastuuseen sekä yhteiseen ymmärrykseen siitä, miten toimitaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi. Yhteistyö sujuu paremmin, kun jokainen tietää oman tehtävänsä ja vastuunsa. Selkeys vähentää päällekkäistä työtä, ehkäisee väärinymmärryksiä ja vahvistaa työn sujuvuutta. Roolien näkyväksi tekeminen auttaa myös tunnistamaan, missä tilanteissa tarvitaan muiden osaamista tai yhteistä päätöksentekoa.

Tarvitseeko verkosto johtajaa, kuka määrittelee roolit ja vastuut?  

Yhteisöohjautuvuus tarkoittaa työn ja päätöksenteon järjestämistä yhdessä koko tiimin tai verkoston voimin perinteisen esihenkilövetoisen johtamisen sijasta. Yhteisöohjautuvuus hajauttaa vastuuta, parantaa organisaation tai verkoston ketteryyttä ja korostaa avointa vuorovaikutusta. Yhteisöohjautuvassa verkostossa tai tiimissä työtä ja sen tavoitteita ei johdeta yksin, vaan vertaispohjaisesti ja demokraattisesti yhdessä muiden kanssa. Onnistuakseen yhteisöohjautuvuuskin tarvitsee selkeät yhteiset pelisäännöt. Lisäksi sen toteutuminen vaatii tiimin tai verkoston jäseniltä hyviä vuorovaikutustaitoja sekä jokaisen osallistujan panoksen. Yhteisöohjautuvuus ei poista johtamista, vaan tekee siitä yhteisen asian.  

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi rakentuu monen toimijan yhteistyössä. Tukea ja palveluita tarjotaan sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusaloilla sekä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä, seurakunnissa ja yksityisissä palveluissa. Perheille organisaatiorakenteilla ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että apua saa, kun sitä tarvitsee. 

Dialoginen toimintakulttuuri auttaa rakentamaan yhteyttä eri toimijoiden välille niin, ettei lapsi, nuori tai perhe joudu itse kokoamaan tukea ja palveluja yhteen. Eri toimijoiden roolit ja vastuut lasten, nuorten ja perheiden asioissa ovat usein epäselviä. Niitä täytyy selkeyttää, jotta tuki ja apu vastaa heidän tarpeitaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden tuki ja palvelut muodostuvat useista rinnakkaisista ja toisiaan täydentävistä rakenteista, joissa jokaisella toimijalla on oma tehtävänsä, mutta yhteinen tavoite: lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin, turvallisuuden, osallisuuden ja oppimisen mahdollistaminen ja vahvistaminen. Yhteistyön kannalta olennaista on: 

• yhteinen tieto lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta, 
• selkeät toimintamallit, 
• sovitut vastuut ja  
• lapsen ja perheen näkökulman säilyminen keskiössä.

Tukea ja apua tarjotaan eri organisaatioissa, lapsen, nuoren tai perheen elämä ei jakaudu sektoreihin. Siksi yhteistyön rakenteiden tulee tukea kokonaisuuden hahmottamista. Toimiva organisaatiorakenne:  

• tunnistaa tuen tarpeet ajoissa lapsen tai nuoren toimintaympäristössä (päiväkoti, koulu, nuorisotyö, jne.) 
• mahdollistaa sujuvan yhteistyön, 
• ehkäisee tuen piiristä ja palveluista putoamista, 
• vahvistaa osallisuutta ja luottamusta ja 
• rakentaa yhteistä ymmärrystä eri toimijoiden välille.

Hyvinvointialueet 

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tämä tarkoittaa esimerkiksi: 

• neuvolapalveluja 
• opiskeluhuoltopalveluja 
• perhesosiaalityötä 
• lastensuojelua 
• mielenterveys- ja päihdepalveluja 
• vammaispalveluja sekä 
• perheneuvontaa ja perhekeskustoimintaa 

Hyvinvointialueiden tehtävänä on rakentaa palveluketjuja, joissa tuki on oikea-aikaista ja helposti saavutettavaa.

Kunnat 

Kunnilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten arjen ympäristöjen rakentajina. Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus, nuorisotyö, liikunta- ja kulttuuripalvelut muodostavat perustan hyvinvoinnille, osallisuudelle ja oppimiselle. Kasvatus- ja opetusalojen ammattilaiset kohtaavat lapset ja nuoret päivittäin. Siksi heidän roolinsa varhaisessa tunnistamisessa, turvallisen arjen rakentamisessa ja yhteistyön käynnistämisessä on merkittävä. 

Järjestöt 

Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, vertaistoimintaa, harrastuksia, kriisiapua ja osallisuuden mahdollisuuksia. Monille lapsille, nuorille ja perheille järjestötoiminta voi olla ensimmäinen paikka, jossa tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Dialoginen yhteistyö edellyttää, että järjestöt nähdään tasavertaisina kumppaneina palvelujärjestelmässä. Järjestöjen vahvuuksia ovat: 

• joustavuus 
• yhteisöllisyys 
• kokemusasiantuntijuus 
• täydentävä tuki julkisten palveluiden rinnalla 

Seurakunnat 

Monille perheille seurakunta voi olla helposti lähestyttävä ja turvallinen paikka hakea tukea. Yhteistyö seurakuntien kanssa voi täydentää muuta palveluverkostoa erityisesti arjen kohtaamisissa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Seurakunnat tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia esimerkiksi: 

• lasten kerhotoiminnalla 
• perhe- ja parisuhdetyöllä  
• nuorisotyöllä 
• keskusteluavulla 
• kriisitilanteiden tukemisella 
• yhteisöllisyyttä vahvistavalla toiminnalla 

Yksityiset palveluntuottajat  

Yksityiset toimijat tuottavat monenlaisia sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluja. Ne täydentävät julkisia palveluita ja lisäävät palveluiden saavutettavuutta. 

Yhteistyö ei ole vain hyvä toimintatapa, vaan monissa tilanteissa myös velvollisuus. Lainsäädäntö tukee tiedon jakamista, monialaista yhteistyötä sekä lapsen, nuoren ja perheen  edun mukaista toimintaa. Laki ei ole este yhteistyölle, vaan kehys, joka auttaa toimimaan vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. Laki on myös ammattilaisen turva ja selkänoja. 

Yhteistyö edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteisiä toimintaperiaatteita. Tiedonkulku voi muodostua moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä isoksikin haasteeksi. Lapsen, nuoren ja perheen osallisuus sekä kokoontuminen yhteisen pöydän ääreen voivat ratkaista paljon: heidän ollessaan itse mukana voidaan käydä avointa moniammatillista keskustelua heidän tarpeistaan. 

Kun organisaatiot toimivat siiloissa, tieto ei kulje riittävän hyvin toimijalta toiselle ja siksi yhteistyö heikkenee. Toimiva tiedonkulku tukee yhteistä ymmärrystä ja auttaa rakentamaan yhtenäisiä käytäntöjä. Aivan kuten on tärkeää sopia rooleista ja vastuista, on verkostossa tärkeää sopia myös asioiden kirjaamisesta. Kun tukea ja palveluita tarjoaa usea taho ja organisaatio, kaikilla ei automaattisesti ole pääsyä kaikkiin kirjauksiin. Yhdessä sovittu ja saavutettava dokumentaatio, monitoimijainen yhteistyö ja aito dialogi auttavat löytämään ihmislähtöisiä ratkaisuja ilman, että joudutaan joka kokouksessa aloittamaan alusta. 

Lue lisää lasten, nuorten ja perheiden tukeen, apuun ja palveluihin liittyvästä lainsäädännöstä yhteistyön mahdollistajana (materiaali päivittyy myöhemmin).

Osiossa: Oman verkostokartan piirtäminen tiimin tai kollegan kanssa sekä yhteistä keskustelua. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

—

Yhteistyö lapsen, nuoren tai perheen näkökulmasta

Rakenteiden tärkein tehtävä ei ole ylläpitää organisaatioita, vaan tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Kun yhteistyö rakentuu dialogille, yhteiselle vastuulle ja toimiville rakenteille, tuki, apu ja palvelut eivät näyttäydy irrallisina pisteinä, vaan turvallisena verkostona ihmisten ympärillä. 

Piirtäkää tiimi- tai verkostopalaverissa yhdessä lapsen, nuoren tai perheen ympärille tukea tarjoavien tahojen palveluverkosto. 

Keskustelkaa sen jälkeen: 

• ketkä toimijat ovat mukana arjessa, 
• missä yhteistyö toimii hyvin, 
• missä tieto katkeaa, 
• kuka kokoaa kokonaisuutta yhteen tai kuka verkostoa johtaa ja 
• jääkö joku tärkeä toimija ulkopuolelle? 

Harjoituksen tavoitteena on tunnistaa sekä yhteistyön vahvuuksia että kohtia, joissa yhteistä ymmärrystä voidaan vahvistaa. 

Osiossa: Itsereflektio ja keskustelu oman tiimin tai verkoston kanssa. Oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

—

Keskustelkaa yhdessä ja pohtikaa oman tiimin tai verkostosi kanssa seuraavia kysymyksiä. Voit myös pohtia itseksesi:

• Miten laki mahdollistaa yhteistyötä? Entä millaisia esteitä se tuo? 
• Millaiseen yhteistyöhön laki velvoittaa? 

Osiossa: Itsereflektio ja keskustelu oman tiimin tai verkoston kanssa. Oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

—

Sujuva moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö vaatii selkeät toimijoiden väliset roolit ja vastuut sekä lisäksi ajantasaisen tiedon lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta sekä tarpeista. Yhteistyö heikkenee, jos tieto jää siiloihin. Toimiva tiedonkulku tukee yhteistä ymmärrystä ja auttaa rakentamaan yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Yhteistyö toimii, kun luottamus toimii ja ammattilaisilla on riittävät valtuudet toimia tai tehdä päätöksiä. Luottamus näkyy siinä, että vastuuta voidaan jakaa. Delegointi ei tarkoita vastuun siirtämistä pois tai tehtävän tai pahimmassa tapauksessa lapsen, nuoren ja perheen pallottelua, vaan mahdollisuutta osallistua, vaikuttaa ja käyttää omaa osaamista. Kun työntekijöillä on valtuuksia toimia, yhteistyö nopeutuu ja päätöksenteko sujuvoituu. 

Keskustele oman tiimisi tai verkostosi kanssa (tai reflektoi itseksesi): 

• Onko verkostoyhteistyössä riittävästi vai liian paljon tietoa käytössä? Onko se dokumentoitu ja jäsennelty hyödyllisellä tavalla? 
• Mitä ja miten tietoa pitäisi jakaa nykyistä paremmin ja keiden kanssa? 
• Missä tieto katkeaa? Mitä seurauksia tästä on havaittu? 
• Millaiset asiat edellyttävät yhteistä päätöksentekoa ja missä voidaan toimia itsenäisesti?

Kirjaa ylös arjen tavoitteet:

• Sopikaa verkostossa 3-5 tiedonkulkuun liittyvää tavoitetta, joihin voitte yhteisesti sitoutua.

Osiossa: Itsereflektio ja keskustelu oman tiimin tai verkoston kanssa. Oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 10-15 minuuttia.

—

Yhteistyö vaatii jatkuvaa kehittämistä. Dialoginen toimintakulttuuri mahdollistaa yhdessä oppimisen. Yhteiset osaamistavoitteet luovat pohjan toimintatapojen kehittymiselle, sujuvalle tiedonkululle ja toiminnan tehostumisellekin. Kun opitaan yhdessä, myös yhteistyö vahvistuu. 

Keskustele oman tiimisi tai verkostosi kanssa: 

• Miten työntekijöiden osaaminen näkyy arkityössä tai työyhteisössä? 
• Millaisia yhteisiä osaamistarpeita meillä on? Miten niihin voisi vastata?  

Kirjaa ylös arjen tavoitteet:

• Kirjatkaa mahdolliset osaamistarpeet ja -tavoitteet ylös ja sopikaa, millä tavoin niihin aletaan hakea ratkaisuja. 

Osiossa: Itsereflektio, jonka oivallukset voit halutessasi kirjoittaa ylös. Varaa aikaa n. 5-10 minuuttia.

—

Pohdi itseksesi oman työsi näkökulmasta:

• Ketkä ovat oman työni kannalta keskeisimmät yhteistyökumppanit?
• Miten yhteistyö heidän kanssaan on määritelty organisaatiosi ohjeistuksissa ja miten se toteutuu käytännössä?

Laki yhteistyön mahdollistajana -materiaali (tulossa elokuussa 2026)

Lisämateriaalia tulossa