Ihmislähtöisyys

Ihmislähtöisyys on ennen kaikkea tapa kohdata ja tehdä yhdessä. Se tarkoittaa, että lasten, nuorten ja perheiden ääni kuuluu aidosti – ja että ammattilaiset toimivat heidän rinnallaan rinnallaan myös toisiaan tukien.

Kun kuuntelemme, arvostamme ja rakennamme ratkaisuja yhdessä, syntyy luottamus ja osallisuus. Ihmislähtöisyys on joustavaa, kunnioittavaa ja voimavaroja vahvistavaa yhteistyötä, joka tekee arjesta sujuvampaa ja turvallisempaa kaikille.

 

Haluatko tutkailla ihmislähtöisyyttä pelillistetyn DialogiApurin avulla? Tutustu tästä DialogiApuri -työkaluun.

Oivalla ja toimi!

Millaisena näemme toisemme?

Se millaisena näemme lapsen, vanhemman tai kollegan, vaikuttaa siihen miten hänet kohtaamme. Katso THL:n video (2 min).

Videossa puhuttiin lapsen kohtaamisesta. Samat lainalaisuudet liittyvät yleensäkin toisen ihmisen kohtaamiseen.

Pohdi kollegan kanssa tai yhteisesti isommalla porukalla jos se tuntuu luontevalta:

  • Mieti mieleesi tulevaa onnistunutta kohtaamista; mikä teki siitä onnistuneen?
  • Mieti tilannetta, jossa olet kokenut tulleesi itse arvostetusti kohdatuksi. Mitkä asiat viestivät arvostuksesta?
  • Mieti tilannetta, jolloin koit, ettet tullut kohdatuksi tai kuulluksi. Miksi koit niin?

Mentalisaatiokyky monitoimijaisessa työskentelyssä

Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia sekä omaa että toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Se on kehityksellinen saavutus, joka ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee samallakin ihmisellä eri tilanteissa. Mentalisaatiossa keskeistä on kyky ”pitää mieli mielessä” – sekä oma että toisen – eli ymmärtää, että jokaisella on oma sisäinen maailmansa, joka vaikuttaa käyttäytymiseen.

Mentalisaatiokykyyn kuuluu myös sen hyväksyminen, ettei kaikkea voi ymmärtää eikä varsinkaan tietää varmuudella. Mentalisoiva mieli on valmis herkästi korjaamaan virhetulkintoja ja tarkastelemaan uudelleen omia käsityksiään. Se pyrkii kurkistamaan näkyvän käyttäytymisen taakse ja etsimään sen taustalla olevia ajatuksia, tunteita ja motiiveja.

Tärkeää on kyky sietää epävarmuutta ja olla joustava – jumiutumatta yhteen näkökulmaan. Mentalisaatio edellyttää siis avoimuutta, uteliaisuutta ja valmiutta tarkastella sekä itseä että toista ihmistä monipuolisesti ja empaattisesti.

Pohdi omaa mentalisaatiokykyäsi monitoimijaisessa verkostotyöskentelyssä itsearviointilomakkeen avulla.

Itsearvioinnin tekemisen jälkeen käykää keskustelu siitä

  • millaisia vahvuuksia työyhteisössämme nousi esiin itsearvioinneista?
  • miten oma tapani olla ja toimia vaikuttaa työyhteisömme vuorovaikutuskulttuuriin?
    mitä teemme, jos joku jää tai jättäytyy sivuun palavereissa tai päätöksenteossa?
  • millaisiin pieniin asioihin ja tekoihin sitoudumme, jotta osoitamme olevamme läsnä ja kiinnostuneita toisista ja yhteisestä asiasta?
  • miten huolehdimme siitä, että mahdolliset oletukset tunnistetaan ja otetaan puheeksi yhteisesti?
  • miten sanoitamme ja käsittelemme väärinymmärrykset, loukkaantumiset ja konfliktit niin, että toimiva yhteistyö voi jatkua?
  • mitä jokainen meistä voi tehdä toisin seuraavassa yhteisessä tilanteessa?
  • miten tällainen keskustelu pidetään elävänä ja säännöllisenä työyhteisössämme?

SISÄLTÖ: väitöskirjatutkija Nina Mellenius, Turun yliopisto
TEKNINEN TOTEUTUS JA TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Vuorovedoin-hanke

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys monitoimijaisessa työskentelyssä

Monitoimijaisen yhteistyön merkitys, odotukset ja velvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Sosiaali-, terveys- kasvatus- ja opetusalojen välisellä monitoimijaisella yhteistyöllä voidaan turvata lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys sekä tarpeenmukainen tuki ja apu.  

Tutustu oheiseen tarkistuslistaan, jonka avulla voit tarkastella lapsi-, nuori ja perhelähtöisyyden toteutumista monitoimijaisessa työskentelyssänne. Tutustumisen jälkeen mieti yksin tai mieluusti yhdessä kollegoiden kanssa:

  • Miksi monitoimijaisessa yhteistyössä onnistuminen on tärkeää lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa?
  • Miten lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys toteutuu monitoimijaisessa työskentelyssänne?
  • Mikä toimii ja missä on vielä kehittämisen varaa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

SISÄLTÖ: Jaanet Salminen ja Marjaana Raukola-Lindblom, Miia Laasanen (Turun yliopiston Sote-akatemia)
TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Vuorovedoin-hanke

Lapsen oikeudet -koulutuskokonaisuus 

Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. Ne eivät ole mielipidekysymyksiä, vaan jokaisen aikuisen velvollisuuksia. Jokainen lasten kanssa työskentelevä tarvitsee tietoa ja työkaluja lapsen oikeuksien edistämiseen.

Tutustu koulutuskokonaisuuteen täällä.