Ihminen keskiöön – ihmislähtöisyys ja yhteinen tavoite

LUONNOS – SIVU ON TYÖN ALLA!

Ihmislähtöisyys on ennen kaikkea tapa kohdata ja tehdä yhdessä. Se tarkoittaa, että lasten, nuorten ja perheiden ääni kuuluu aidosti – ja että ammattilaiset toimivat heidän rinnallaan rinnallaan myös toisiaan tukien.

Kun kuuntelemme, arvostamme ja rakennamme ratkaisuja yhdessä, syntyy luottamus ja osallisuus. Ihmislähtöisyys on joustavaa, kunnioittavaa ja voimavaroja vahvistavaa yhteistyötä, joka tekee arjesta sujuvampaa ja turvallisempaa kaikille.

Haluatko tutkailla ihmislähtöisyyttä pelin avulla? Tutustu tästä DialogiApu -peliin (linkki)
Halutessasi voit katsoa ja tulostaa DialogiApu -pelistä löytyvät keskustelukysymykset ja -tehtävät tästä: (PDF)

Vai haluatko syventyä ihmislähtöisyyden perusteisiin perinteisemmällä tavalla? Tutustu tällä sivulla oleviin sisältöihin ja materiaaleihin yhdessä kollegoiden kanssa tai itseksesi pohtien!

Innostu ja opi aiheesta

Millaisena näemme toisemme?

Se millaisena näemme lapsen, vanhemman tai kollegan, vaikuttaa siihen miten hänet kohtaamme. Katso THL:n video Jokainen lapsi on tullut tuomaan jotakin merkittävää yhteisöön.  (2 min)

Videossa puhuttiin lapsen kohtaamisesta. Samat lainalaisuudet liittyvät yleensäkin toisen ihmisen kohtaamiseen.

Pohdi kollegan kanssa tai yhteisesti isommalla porukalla jos se tuntuu luontevalta:

  • Mieti mieleesi tulevaa onnistunutta kohtaamista; mikä teki siitä onnistuneen?
  • Mieti tilannetta, jossa olet kokenut tulleesi itse arvostetusti kohdatuksi. Mitkä asiat viestivät arvostuksesta?
  • Mieti tilannetta, jolloin koit, ettet tullut kohdatuksi tai kuulluksi. Miksi koit niin?

Katso THL:n video Usko lapseen auttaa uskomaan – lapsinäkemys

Pohtikaa yhdessä..

  • Videolla korostetaan toiveikkuutta lapsen kohtaamisessa. Mitä tukevia tai vastakkaisia ajatuksia video sinussa herättää?
  • Arjessa on joskus vaikeaa nähdä voimavaroja ja mahdollisuuksia. Mikä silloin auttaa?

Mentalisaatiokyky moniammatillisessa työskentelyssä

Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia sekä omaa että toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Se on kehityksellinen saavutus, joka ei ole pysyvä tila, vaan vaihtelee samallakin ihmisellä eri tilanteissa. Mentalisaatiossa keskeistä on kyky ”pitää mieli mielessä” – sekä oma että toisen – eli ymmärtää, että jokaisella on oma sisäinen maailmansa, joka vaikuttaa käyttäytymiseen.

Mentalisaatiokykyyn kuuluu myös sen hyväksyminen, ettei kaikkea voi ymmärtää eikä varsinkaan tietää varmuudella. Mentalisoiva mieli on valmis herkästi korjaamaan virhetulkintoja ja tarkastelemaan uudelleen omia käsityksiään. Se pyrkii kurkistamaan näkyvän käyttäytymisen taakse ja etsimään sen taustalla olevia ajatuksia, tunteita ja motiiveja.

Tärkeää on kyky sietää epävarmuutta ja olla joustava – jumiutumatta yhteen näkökulmaan. Tärkeää on kyky sietää epävarmuutta ja olla joustava – jumiutumatta yhteen näkökulmaan. Mentalisaatio edellyttää siis avoimuutta, uteliaisuutta ja valmiutta tarkastella sekä itseä että toista ihmistä monipuolisesti ja empaattisesti.

Pohdi omaa mentalisaatiokykyäsi moniammatillisessa verkostotyöskentelyssä itsearviointilomakkeen avulla.

SISÄLTÖ: väitöskirjatutkija Nina Mellenius, Turun yliopisto, PÄIVITTYY
TEKNINEN TOTEUTUS JA TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Vuorovedoin-hanke

Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys moniammatillisessa työskentelyssä

Moniammatillisen yhteistyön merkitys, odotukset ja velvoitteet ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenneltäessä. Sosiaali-, terveys- kasvatus- ja opetusalojen välisellä moniammatillisella yhteistyöllä voidaan turvata lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys sekä tarpeenmukainen tuki ja apu.  

Tutustu oheiseen tarkistuslistaan, jonka avulla voit tarkastella lapsi-, nuori ja perhelähtöisyyden toteutumista moniammatillisessa työskentelyssänne. Tutustumisen jälkeen mieti yksin tai mieluusti yhdessä kollegoiden kanssa:

  • Miksi moniammatillisessa yhteistyössä onnistuminen on tärkeää lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa?
  • Miten lapsi-, nuori- ja perhelähtöisyys toteutuu moniammatillisessa työskentelyssänne?
  • Mikä toimii ja missä on vielä kehittämisen varaa?

Voit syventää osaamistasi tutustumalla seuraaviin lähteisiin:

SISÄLTÖ: Jaanet Salminen ja Marjaana Raukola-Lindblom (Turun yliopiston Sote-akatemia) PÄIVITTYY
TUOTANTO: Turun yliopiston Sote-akatemia ja Vuorovedoin-hanke