Lasten ja nuorten hyvinvointi

Innostu ja opi aiheesta

Itseopiskelumateriaalin kautta perehdyt osallisuuden merkitykseen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin perustana. Samalla laajennat käsitystäsi omista mahdollisuuksistasi lapsen ja nuoren osallisuuden edistämiseksi omassa työssäsi ja työyhteisössäsi.

Itseopiskelumateriaali:

Lapsen osallisuus. Lastensuojelun käsikirja

Lapset osallisina vai osattomina? s. 23–24 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2016. Eriarvoistuva koulu?

Stenvall, E. 2018. Yhteiskunnallinen osallisuus ja toimijuus: Lasten osallistuminen, kansalaisuus ja poliittisuus arjen käytäntöinä.

Osallisuuden ohjeistus. Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lapsen asioista. Pelastakaa lapset ry.

Muuta luettavaa:

Aula, M. 2011. Lapsen paras aikuisen velvollisuutena. Teoksesta Nurmi, S. & Rantala, K. 2011 (toim.). Näyn ja kuulun – lapsen etu ja osallisuus. Helsinki: Lasten Keskus. 24-38.

Hakalehto, S. 2015. Lasten oikeudet koulussa. Kauppakamari.

Kallio, K.P., Stenvall, E., Bäcklund, P. & Häkli, J. 2013. Arjen osallisuuden tukeminen syrjäytymisen ehkäisemisen välineenä. Teoksessa Reivinen, J. & Vähäkylä, L. (toim.) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen, 69–87. Helsinki: Gaudeamus.

Pajulampi, H. 2014. Lapsi, oikeus ja osallisuus. Helsinki: Talentum.

Pohdittavaa lapsen ja nuoren osallisuuden edistämiseksi:

  1. Jäsennä ja pohdi itseopiskelumateriaalin kautta, mitä kaikkea osallisuus lapselle ja nuorelle merkitsee.
  2. Pohdi hyvinvoinnin näkökulmasta, mikä osallisuudessa on kaikkein tärkeintä.
  3. Pohdi tehtävien 1 ja 2 perusteella a) omia ja b) työyhteisösi mahdollisuuksia lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi osallisuutta edistäen.
  4.  Mitä konkreettista voit huomenna tehdä toisin tai eri tavalla lapsen tai nuoren osallisuuden edistämiseksi?

Suorita avoimen yliopiston opintoja

Hyvinvointi ja oppiminen kasvatus- ja opetusyhteisöissä, 3 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää
– koulun roolin lasten ja nuorten hyvinvoinnin mahdollistajana,
– koulun oppilashuollon eri professioiden verkostomaisena yhteistyönä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi,
– kouluhyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemysten jakamisen merkityksen koulun hyvinvointityössä.

Koululaisen ravitsemus, 3 op

Opintojakson käytyään opiskelijalla on tietoa terveen lapsen ravitsemuksesta ja hän osaa soveltaa näitä koululaisen näkökulman huomioiden. Opiskelija perehtyy terveen lapsen ravitsemukseen ja ravitsemussuosituksiin oppimistehtävän avulla. Opiskelija saa valmiuksia toteuttaa ravitsemuskasvatusta koulussa.

Oppiminen ja koulusuoriutuminen, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunne-elämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä.

Stressi ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Opiskele opintojakso

Jatka opiskelua

Opetusalan ammattilaisten on mahdollista hakeutua Turun yliopiston toteuttamaan kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutukseen 60 op. Tietoa koulutuksesta ja ohjeet hakemiseen löydät täältä.