Lasten hyvinvointi

Innostu ja opi aiheesta

Jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen. Kokemus osallisuudesta, kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta ovat perustana yksilön hyvinvoinnille. Oheisen videon ja materiaalin ääressä pääset pohtimaan omia mahdollisuuksiasi lapsen osallisuuden edistämiseksi omassa elämässäsi, työssäsi ja työyhteisössäsi.

 

Materiaali pohdinnan tueksi

Osallisuuden ohjeistus. Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lapsen asioista. Pelastakaa lapset ry. (pdf)

Pohdittavat kysymykset

  1. Pohdi oheisen materiaalin kautta, mitä kaikkea osallisuus lapselle merkitsee.
  2. Pohdi omia ja työyhteisösi mahdollisuuksia vahvistaa lapsen hyvinvointia osallisuutta edistäen.
  3.  Mitä konkreettista voit huomenna tehdä toisin tai eri tavalla lapsen osallisuuden edistämiseksi?

Opiskele opintojakso

MOOC: Koulu lasten hyvinvointiympäristönä, 2 op

Avoin opintojakso verkossa (MOOC) Koulu lasten hyvinvointiympäristönä (2 op) on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti koulujen sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuollon tuleville ja nykyisille ammattilaisille.

Opintojakso on tutustuttavissa ja suoritettavissa DigiCampus-alustalla.

Opintojaksolle osallistuminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen HAKA- tai Google-tunnuksilla.

Mikäli haluat opintojaksosta suoritusmerkinnän, sinun tulee kirjautua avoimen yliopiston opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston avoimeen yliopistoon, Turun yliopiston avoimeen yliopistoon tai Savonia ammattikorkeakoulun avoimeen korkeakouluun sekä maksaa opintojaksolle määritelty maksu. Avoin yliopisto tai korkeakoulu myöntää opinto-oikeuden, jonka jälkeen saat ohjeet tentin suorittamista koskien. Tentin suoritettuasi voit pyytää avoimesta yliopistosta virallista opintosuoritusotetta.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tietää koulun hyvinvointityön rakenteet ja periaatteet sekä niitä ohjaavat säädökset.
  • tuntee lasten hyvinvointiympäristön toimijat koulussa ja heidän roolinsa koulun toimintakulttuurissa.
  • tunnistaa omat vaikutusmahdollisuutensa
  • ymmärtää monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuudet koulun hyvinvointiympäristön vahvistajana.

Sisältö

  • koulun hyvinvointiympäristön kokonaisuus
  • osallisuus lapsen hyvinvoinnin perustana
  • koulun hyvinvointityön toimijat ja heidän vastuunsa ja velvollisuutensa
  • oppilas- ja opiskelijahuollon rakenne, periaatteet ja säädökset
  • monitoimijainen yhteistyö koulun toimintakulttuurina

Laajuus

2 op

Suoritustavat

Suorittamistapa on monivalintatentti opintojakson DigiCampus-alueella.

Oppimateriaalit

Opintojakson sisältöön liittyvä kirjallisuus ja muu materiaali.

Arviointi

Hyväksytty/Hylätty

Suorita avoimen yliopiston opintoja

Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa, 3 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • on tutustunut osallisuus-käsitteeseen ja tunnistaa osallisuuskokemuksen merkityksen lapselle.
  • osaa analysoida, argumentoida ja reflektoida sekä omaa että työyhteisönsä toimintaa lapsen osallisuuden näkökulmasta.
  • tunnistaa lapsen osallisuuden merkityksen lapsen arjessa sekä lapsen kohtaamisen, ilmaisun tukemisen ja lapsen äänen kuulemisen merkityksen lapsen tulevalle kehitykselle.
  • kykenee kehittämään omaa pedagogista ajatteluaan ja toteuttamaan osallisuuden lisäämiseen tähtääviä toimintatapoja

Hyvinvointi ja oppiminen kasvatus- ja opetusyhteisöissä, 3 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää

  • koulun roolin lasten ja nuorten hyvinvoinnin mahdollistajana,
  • koulun oppilashuollon eri professioiden verkostomaisena yhteistyönä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi,
  • kouluhyvinvoinnin asiantuntijoiden näkemysten jakamisen merkityksen koulun hyvinvointityössä.

Koululaisen ravitsemus, 3 op

Opintojakson käytyään opiskelijalla on tietoa terveen lapsen ravitsemuksesta ja hän osaa soveltaa näitä koululaisen näkökulman huomioiden. Opiskelija perehtyy terveen lapsen ravitsemukseen ja ravitsemussuosituksiin oppimistehtävän avulla. Opiskelija saa valmiuksia toteuttaa ravitsemuskasvatusta koulussa.

Oppiminen ja koulusuoriutuminen, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunne-elämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä.

Stressi ja kriisitilanteet lapsuudessa ja nuoruudessa, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Lapsen oikeudet, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet lapsen oikeudellisen aseman perusteista. Opiskelija tuntee lapsen oikeuksia koskevat keskeiset oikeuslähteet ja niiden merkityksen. Opiskelija ymmärtää lapsioikeuden keskeisten periaatteiden kuten lapsen edun ensisijaisuuden sisällön ja osaa soveltaa niitä erilaisissa tilanteissa kuten huoltoriidoissa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja terveydenhuollossa. Opiskelija on selvillä lapsen oikeuksien toteutumisen keskeisistä haasteista Suomessa.

Sisältö: Lapsen oikeuksia koskevat keskeiset oikeuslähteet, lapsen oikeuksia koskevat keskeiset periaatteet, lapsen oikeuksien toteutumisen haasteet Suomessa. Perehdytään YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja YK:n lapsen oikeuksien komitean siitä antamiin yleiskommentteihin samoin kuin komitean Suomelle antamiin suosituksiin.

Koulutusoikeus, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koulutuksen lainsäädännön tavoitteet ja oikeudenalan oikeusperiaatteet, koulutusta koskevat perus- ja ihmisoikeudet, sekä oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Opiskelijalla on valmiudet tunnistaa opetustoimen alalla esiintyviä oikeudellisia ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija tuntee oikeuslähteet, joista saa tukea ongelmien ratkaisemiseen.

Sisältö: Koulutusjärjestelmän oikeudellinen normipohja ja rakenne, oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, koulutusoikeuden ajankohtaisia kysymyksiä.

Sosiaalipediatria, 3 op

Osaamistavoitteet: Tiedot lastensuojelusta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä lapsen kaltoinkohtelusta: laiminlyönnistä, fyysisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, emotionaalisesta kaltoinkohtelusta, lapselle aiheutetusta tai sepitetystä sairaudesta, nuorten päihteidenkäytöstä sekä perheväkivallan ja vanhempien päihteiden käytön merkityksestä lapsuudessa. Taito tunnistaa lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi. Taito ottaa puheeksi lapsen kaltoinkohtelu, perheväkivalta sekä vanhempien ja nuoren päihteiden käyttö. Taito tehdä lastensuojelu- ja rikosilmoitus.

Jatka opiskelua

  • Opetusalan ammattilaisten on mahdollista hakeutua Turun yliopiston toteuttamaan kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutukseen 60 op. Katso lisätietoja koulutuksesta ja hakuohjeet täältä.
  • Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristössä tai palveluissa. Katso lisätietoa koulutuksesta.
  • Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoistumiskoulutus on suunnattu sosiaalityöntekijöille. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus tuottaa erityisosaamista sekä vaativiin lastensuojelun sosiaalityön tehtäviin että muihin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, joissa työskennellään vaikeissa elämäntilanteissa olevien perheiden ja eri-ikäisten lasten kanssa. Katso lisätietoa koulutuksesta.